EU-komissio sai suositukset yhteisötalouden ja yhteiskunnallisten yritysten edistämiseksi

EU-komissio sai suositukset yhteisötalouden ja yhteiskunnallisten yritysten edistämiseksi

EU:ssa ja sen jäsenmaissa on viime vuosina kiinnitetty entistä enemmän huomiota yhteisötalouteen ja yhteiskunnallisiin yrityksiin. EU:n komission mukaan yhteiskunnalliset yritykset ovat olleet taantumassa (ainoa) selvästi kasvava sektori, ja niiden mahdollisuudet työllisyyden ja talouden parantajina on tunnustettu. Ne voivatkin omalta osaltaan tarjota vastauksia moniin Eurooppaa koetteleviin haasteisiin.

Eurooppalaisessa keskustelussa ollaankin yleisesti astumassa uuteen vaiheeseen, jossa pyritään konkreettisesti edistämään yhteisötaloutta ja yhteiskunnallista yrittäjyyttä. Tämä tapahtuu yhteistyössä alan toimijoiden kanssa.*

Myös eri maissa yhteisötalouden ja yhteiskunnallisen yrittäjyyden mahdollisuudet kiinnostavat yhä enemmän. Tämä näkyy erityisinä hallitusten strategioina tai ohjelmina, lainsäädäntönä sekä rahoitus- ja muina tukitoimina.

Komission laajapohjainen yhteiskunnallisen yrittäjyyden asiantuntijaryhmä GECES luovutti vastikään komissiolle raporttinsa ”Social enterprises and the social economy going forward”. Raportti antaa komissiolle ja jäsenmaille suosituksia osallistavan ja vaikuttavan kasvun edistämiseksi. Se identifioi neljä keskeistä toiminta-aluetta, joilla yhteisötaloutta ja yhteiskunnallisten yritysten toimintaympäristöä voidaan parantaa: 1) näkyvyys ja tunnustaminen, 2) rahoituksen saavutettavuus, 3) oikeudellinen ympäristö/sääntely sekä 4) kansainvälinen kehitys ja kasvu.

Näkyvyys ja tunnustaminen
Raportti toteaa, että yhteiskunnallisten yritysten näkyvyyttä ja tunnustamista täytyy lisätä ja ymmärrystä siitä, mitä ne ovat, edistää. Esimerkiksi Suomessa yhteiskunnalliset yritykset sekoitetaan usein sosiaalisiin yrityksiin. Myös suhde yritysten yhteiskuntavastuuseen (CSR) voi olla epäselvä.

Raportissa kehotetaan komissiota, jäsenvaltioita ja yhteiskunnallisen yrittäjyyden toimijoita keräämään vahvempaa näyttöä yhteiskunnallisten yritysten lisäarvosta ja viestimään siitä nykyistä paremmin.

Raportissa mainitaan myös tietojen kokoaminen ja EU:n laajuisen, yhteisen tiedotusstrategian luominen. Siinä todetaan, että yhteiskunnallisten vaikutusten hallinnointia koskevaa osaamista ja työkaluja kannattaisi jakaa ja osaamista yhteiskunnallisten vaikutusten raportoinnissa parantaa.

Lisäksi raportti haluaa tukea yhteiskunnallisten yritysten erilaisia verkostoja ja yhteistoimintaa, mikä mahdollistaa synergiaedut ja keskinäisen oppimisen. EU-tasolla verkostot voivat edustaa yhteiskunnallisia yrityksiä ja osallistua politiikan luomiseen.

Raportissa todetaan, että komission ja jäsenvaltioiden pitäisi eri tasoilla sisällyttää yhteiskunnallinen yrittäjyys politiikkoihinsa, ohjelmiinsa ja käytäntöihinsä. Konkreettisina toimina mainitaan mm. yhteiskunnallisten yritysten tukikelpoisuus EU:n rahoitusohjelmissa, osallistuminen eurooppalaisiin liikkuvuusohjelmiin sekä alueellisten ja paikallisten viranomaisten keskinäisen oppimisen ja osaamisen edistäminen kokonaisvaltaisten tukistrategioiden luomisessa.

Rahoituksen saavutettavuus
Raportin toinen toiminta-alue käsittelee eurooppalaista taloudellista ympäristöä, joka mahdollistaa yhteiskunnallisille yrityksille pääsyn rahoitukseen. Suositukset koskevat osaamisen kehittämistä, rahoitusta ja infrastruktuurin kehittämistä. Raportti suosittelee mm. lisäresursseja koulutusohjelmiin, yrityshautomoihin yms., jotta yhteiskunnallisille yrityksille voidaan antaa räätälöityä tukea liikkeenjohdollisen osaamisen sekä rahoituksellisen kestävyyden vahvistamiseksi.

Konkreettisiin ehdotuksiin sisältyy myös se, että rahoitussektorin tietoisuutta yhteiskunnallisista yrityksistä ja niiden erityispiirteistä parannettaisiin. Myös osaamista sosiaaliseen vaikuttavuuteen perustuvissa investoinneissa tulisi kehittää. Raportissa mainitaan, että julkista rahoitusta tulee edelleen osoittaa yhteiskunnallisille yrityksille ja edistämään yksityisen pääoman sijoituksia. Raportti haluaa myös vähentää yritysten hallinnollista taakkaa ja kartoittaa eri maiden verotuskäytännöt.

Oikeudellinen ympäristö/sääntely
Raportissa kiinnitetään huomiota myös sääntely-ympäristöön, joka kannustaa perustamaan ja kehittämään yhteiskunnallisia yrityksiä. Raportissa todetaan, että eri maiden lainsäädäntö ja määritelmät ovat kirjavia. Tämän vuoksi komissio voisi antaa suosituksen, joka ei sido jäsenmaita, vaan joka auttaisi maita rakentamaan omaa tarkoituksenmukaista lainsäädäntöä tarpeen mukaan.

Raportti kehottaa edistämään keskinäisten yhtiöiden ja osuuskuntien rajat ylittävää toimintaa, jotta ne voisivat täysin hyödyntää mahdollisuuksiaan sisämarkkinoilla.

Julkissektorin tulisi käyttää hyödyksi hankintadirektiivien tarjoamat mahdollisuudet sekä lisätä tietoisuutta valtiontukisäännöksistä ja niiden vaikutuksista yhteiskunnallisiin yrityksiin, jotka tarjoavat yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluita (SGEI).

Uutena avauksena raportissa halutaan auttaa yhteiskunnallisia yrityksiä kansainvälisessä kehityksessä, erityisesti lisäämällä unionin tukea kestävän kehityksen tavoitteiden suhteen.

**
Mitä tapahtuu tämän jälkeen? Raportti ei tietenkään ole komission lupaus vaan asiantuntijoiden laatima raportti. Komission on käsiteltävä raportti suosituksineen ja tehtävä päätökset sen edellyttämistä toimista.

Toisaalta komission eri pääosastot ovat seuranneet hyvin tiiviisti raportin valmistelua, joten siinä ei ole ollut yllätyksiä.

Itse odotan komissiolta jossain muodossa konkreettista toimintasuunnitelmaa, jonka toteutukseen ja seurantaan kytketään tiiviisti sekä jäsenmaat, yhteisötalouden ja yhteiskunnallisen yrittäjyyden toimijat että asiantuntijat.

Bratislavan 1.12.2016 annettu julistus on samoilla linjoilla. Sen allekirjoittaneet EU -jäsenmaat mm. kehottavat EU:n instituutioita, erityisesti komissiota ja parlamenttia, tutustumaan tarkoin GECESin raporttiin ja hyödyntämään sen suosituksia kaikessa yhteisötalouteen liittyvässä päätöksenteossaan. Komission ”Sosiaalisen yrittäjyyden aloite” tulisi päivittää uudella eurooppalaisella yhteisötalouden ja yhteiskunnallisen yrittäjyyden toimintasuunnitelmalla. Komissio voisi pyytää GECESiä laatimaan suunnitelman niin, että se olisi hyväksyttävissä joulukuussa 2017.
Raportti ja lisätietoa GECESistä löytyy täältä.

***
*Yhteiskunnallisten yritysten määrää EU:ssa ja Suomessa on vaikea arvioida. Ei ole yhteisiä määritelmiä eikä vertailukelpoisia tilastoja, jos ylipäätänsä on lainkaan luotettavaa tietoa. Komission arvion mukaan Euroopassa on kaksi miljoonaa yhteisötalouden yritystä, jotka työllistävät yli 11 miljoonaa työntekijää eli 6 % kokonaistyövoimasta.

Suomessa yhteiskunnallisia yrityksiä on [ETLA:n mukaan arviolta reilut 19 100], eli noin 5 % kaikista yrityksistä. Suomalaisen Työn Liiton hallinnoiman Yhteiskunnallisen Yrityksen merkin on hakenut ja saanut käyttöönsä 116 yritystä, ja ARVO-liiton jäseninä on yli 40 yritystä.

Kirjoittaja

Lippe Koivuneva
lippe.koivuneva@tem.fi

Kirjoittaja on työ- ja elinkeinoministeriön hallitusneuvos.