On aika antaa kunniaa yhteiskunnallisille innovaatioille

On aika antaa kunniaa yhteiskunnallisille innovaatioille

Kun puhutaan innovaatioista, tarkoitetaan usein teknillisiä ja kaupallisia innovaatioita. Vasta viime vuosina keskusteluun ovat nousseet myös sosiaaliset eli yhteiskunnalliset innovaatiot. Ne ovat uusia tapoja, prosesseja, tuotteita tai palveluita, joilla ratkaistaan yhteiskunnan keskeisiä haasteita. Ja niitähän meillä Suomessakin riittää.

Eräs tunnettu suomalainen innovaatio, joka on jälleen saanut huomiota kansainvälisestikin, on äitiyspakkaus, vuodelta 1937.

Yhteiskunnallisten yritysten missiona on vastata yhteiskunnassamme ilmeneviin isoihin haasteisiin. Yritysten toiminnan keskiössä on ihminen, niiden asiakas. Jotta asiakkaalle pystyttäisiin tuottamaan korkeatasoisia palveluita, yrityksiltä edellytetään kykyä kehittää uusia toimintatapoja ja tuotteita.

Suomalaiset yhteiskunnalliset yritykset ovat onnistuneet kehittämään innovaatioita, joista on nyt kiinnostuttu kansainvälisesti. Y-Säätiön yhteiskunnallinen innovaatio, Asunto ensin -malli, on herättänyt laajasti mielenkiintoa. Malli on yksinkertainen: Asunnoton ihminen, joka tarvitsee kodin (siinä missä muutkin ihmiset), saa asunnon ilman ehtoja. Koti mahdollistaa sen, että muiden asioiden kuten terveyden ja erilaisten sosiaalisten ongelmien hoitaminen on helpompaa.

Y-Säätiöllä on yli 16 000 asuntoa ympäri Suomea. Y-Säätiön yhteiskunnallinen innovaatio on omalta osaltaan mahdollistanut sen, että Suomi on ainoa Euroopan maa, jossa asunnottomuus on vähentynyt.

Toinen yhteiskunnallinen innovaatio, Sukupolvienkortteli, on myös herättänyt laajasti kiinnostusta muualla Euroopassa. Helsingin Jätkäsaareen juuri valmistunut kortteli on Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiön (Hoas), Setlementtiasunnot Oy:n ja Asuntosäätiön yhdessä kehittämä, Suomessa ainutlaatuinen monisukupolviasumisen malli.

Sukupolvienkorttelissa on samassa korttelissa Ara-vuokra-asuntojen lisäksi myös opiskelija-asuntoja ja hintasäänneltyjä hitas-omistusasuntoja. Korttelin konsepti korostaa yhteisöllisyyttä ja edustaa uutta ajattelua Suomessa. Korttelissa toteutetaan ajatusta laajennetusta kodista, ja asukas voi hyödyntää kattavia yhteisiä tiloja, kuten pesulaa, aulan kahvilaa ja oleskelutiloja sekä kuntopolkunakin toimivaa sisäkatua. Korttelin asukkaille tarjotaan myös yhteisöllisyyskoordinaattorin palveluja. Sukupolvienkortteli toimii kuin kyläyhteisö keskellä kaupunkia. Se sai Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Aran ensimmäisen Vuoden Parhaat Ara-neliöt-tunnustuspalkinnon.

Esimerkit kertovat siitä, että Suomessa osataan tehdä innovaatioita, jotka tähtäävät ihmisten hyvinvoinnin lisäämiseen. Innovointikyky löytyy yritysten sisältä, ja ratkaisut syntyvät joko yrityksissä itsessään tai yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.

Se, että yhteiskunnalliset yritykset panostavat asiakkaidensa hyvinvointiin ja sitä kautta kokonaisvaltaisen elämänlaadun vahvistamiseen, on melko uusi näkökulma verrattuna siihen, miten paljon puhutaan ja halutaan selvittää kuluttajien kulutustottumuksia ja toiveita. Yhteiskunnallisissa yrityksissä asiakkaiden mielipiteitä kuullaan herkällä korvalla jo tuotteita ja palveluita suunniteltaessa.

Milloin Suomessa aletaan ymmärtää yhteiskunnallisten innovaatioiden merkitys ja tuottaa ja markkinoida yhä enemmän tuotteita ja palveluita, jotka lisäävät laajasti ihmisten hyvinvointia? Yhteiskunnallisilla innovaatioilla on myös kansantaloudellista merkitystä. Kun onnistutaan vähentämään asunnottomuutta, syrjäytymistä ja yksinäisyyttä sekä lisäämään ihmisten osallisuutta omaan elämäänsä, koko yhteiskunnan hyvinvointi paranee.

Kirjoittaja

Soilikki Viljanen Soilikki Viljanen
soilikki.viljanen@arvoliitto.fi
twitter.com/@SoilikkiV

Kirjoittaja on eettisen johtamisen erityisasiantuntija, joka vetää Eettisyys ja innovaatiot -tutkimushanketta.