Tiedote: Yhteiskunnallisten vaikutusten osoittaminen on vaativaa mutta mahdollista

Hyvän mitta -hanke osoitti, että vaikuttavuuden todentaminen edellyttää tavoitteellista johtamista ja uudelle tasolle vietyä tiedonkeruuta.

Me-säätiö, Sitra, Veikkaus, STEA, opetus- ja kulttuuriministeriö ja ARVO ry ryhtyivät vuosi sitten selvittämään, minkälaisia vaikutuksia erilaiset yhteiskunnalliset yritykset, järjestöt ja organisaatiot todellisuudessa saavat aikaiseksi. Nyt on aika paljastaa tulokset.

Hyvän mitta -hanke kokosi ensimmäistä kertaa yhteen tärkeimmät yhteiskunnallista hyvää edistävät rahoittajatahot arvioimaan resurssien vaikuttavaa käyttöä.

Suomessa on laaja yhteiskunnallisten toimijoiden joukko, joiden uskotaan tuottavan työllään merkittäviä hyvinvointia edistäviä vaikutuksia, mutta usein vaikutukset jäävät pimentoon. Hyvän mitta -hankkeessa otettiin selvää tämän työn tuloksellisuudesta ja haluttiin tehdä yhteiskunnallisia vaikutuksia näkyviksi.

Tehdään hyvää oikein ja todistetusti

Hankkeeseen valikoitui poikkeuksellisen monipuolinen joukko yhteiskunnallisia haasteita ratkovia toimijoita. Mukana arvioinnissa olivat muun muassa Setlementtiliiton liiketoiminnan ja järjestötyön rajapintoja selvittävä hanke, Kisakallion urheiluopiston yhteishanke päiväkotilasten liikuttamiseksi sekä Muotialan asuin- ja toimintakeskuksen päihde- ja mielenterveyskuntoutujien kokemusasiantuntijuus.

Hankkeita arvioimaan kutsuttiin maan parhaita arvioitsijatahoja: Nordic Healthcare Group, Ramboll, Owal Group, Kuntoutussäätiö, Vaikuttava yritys ja Synergos. Arviointityön tuloksia esitellään kutsuseminaarissa 17.5.2017. Tarkoituksena on, että Hyvän mitassa luodut mittarit ja arviointimenetelmät ovat minkä tahansa yhteiskunnallista hyvää tekevän organisaation käytössä.

Seitsemän askelta vaikuttavuuteen

Hyvän mitta kokosi Suomessa kipeästi kaivattuja esimerkkejä käytössä olevista vaikutusten arvioinnin malleista ja menetelmistä. Arviointiprosesseissa päästiin testaamaan näitä erilaisilla yhteiskunnallisen vaikuttavuuden osa-alueilla. Hanke osoitti, että vaikuttavuuden arviointi edellyttää perusteellista tarvekartoitusta ja ymmärrystä lähtötilanteesta, jotta siinä tavoiteltava muutos voidaan kuvata täsmällisesti. Hyvän mitan arviointiprosesseissa nousi esille data-analytiikan hyödyntämisen tärkeys. Oikeat mittarit löytyvät helpommin olemassa olevaa tutkimus- ja tilastotietoa hyödyntämällä.

Keskeisenä Hyvän mitan tuloksena oli yhteisen vaikuttavuusketjun tuottaminen. Vaikutusten arviointi rakentuu askel askeleelta yhteiskunnallisten tarpeiden ja selkeän tavoitteen asetannan pohjalta.

Hyvän mitta -hanke kartoitti yhteiskunnallisten vaikutusten arvioinnin tasoa Suomessa ja paljon kaivattu yhteinen vuoropuhelu eri toimijoiden kesken kehitti arviointityötä edelleen. Tuloksellisuutta edistävää dialogia ja arviointimenetelmien kehittämistä jatketaan eri toimijatahojen kesken Hyvän mitan kakkosvaiheessa, jonka on tarkoitus käynnistyä tulevana syksynä 2017.

Lisätietoja:
Kimmo J. Lipponen, toimitusjohtaja, ARVO ry, p. 040 758 7247
Hyvän mitta -hankkeesta verkkosivulla www.hyvanmitta.fi