Vaikuttavuuden todentamisen edellytykset kuntoon laajalla yhteistyöllä

Vaikuttavuuden todentamisen edellytykset kuntoon laajalla yhteistyöllä

Kahdeksan yhteistyökumppania, neljä pilottihanketta. Kokeilemista, kehittämistä ja yhdessä tekemistä. Hyvän Mitan toisessa vaiheessa edetään laajalla rintamalla kohti vaikuttavampaa toimintaa. 

Vaikuttavuuden arvioinnin käsitteistö tuli julkisiin palveluihin 1980-luvulla tulosjohtamisen myötä ja on vakiintunut keskusteluun viimeistään 2000-luvun aikana laajemminkin. Tästä huolimatta systemaattinen vaikuttavuuden todentaminen on vasta alkumetreillä. Ei ole lainkaan itsestään selvää, että sinänsä hyvän toiminnan vaikuttavuutta pystytään todentamaan.

Haasteet vaikuttavuuden todentamisessa ovat hyvin samanlaisia riippumatta sektorista tai toimintamuodosta. Hyvän Mitan ensimmäinen vaihe toi näkyväksi vaikuttavuuden todentamisen edellytykset:

 

Vaikuttavuusketju kuntoon

Yleispäteviä mittareita yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arvioinneille ei ole olemassa vaan mittarit ovat aina kiinni vaikuttavuusketjussa eli siinä mitä tavoitellaan, miten ja miksi. Tavoitteiden tarkka asettaminen vaatii syvällistä ymmärrystä ratkaistavasta haasteesta ja sen juurisyistä. Tämän vaikutusmallin muodostaminen on keskeinen vaikuttavuuden todentamisen edellytys.

 

Vaikuttavuustieto käyttöön

Luotettava vaikutusmalli perustuu tutkittuun tietoon ja olemassa olevan datan hyödyntämiseen. Tietoyhteiskunnassa erilaista tietoa on käytettävissä enemmän kuin pystymme sitä käsittelemään. Uutta tietoa myös syntyy jatkuvasti, mutta tietojen hajanaisuus ja tiedon hyödyntäminen tarpeiden ja tavoitteiden määrittelyssä on puutteellista. Sekä tietojen keräämiseen, että hyödyntämiseen tarvitaan uusia työkaluja.

 

Vaikuttavuudelle lisää kysyntää

Vaikuttavuuden arviointia ei tehdä, elleivät arvioinnin hyödyt ylitä sen kustannuksia. Kysyntää tulosten ja vaikuttavuuden todentamiselle synnyttää rahoittajien ohjausjärjestelmät, julkisten hankintojen käytännöt sekä avustusjärjestelmät. Kehitystä onkin tapahduttava samanaikaisesti usealla rintamalla niin rahoittajien kuin toiminnan järjestäjien puolella.

 

Hyvän Mitassa pureudumme näihin haasteisiin yhdessä kumppaniorganisaatioidemme Sitran, Me-säätiön, opetus- ja kulttuuriministeriön, Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA), Opetushallituksen, Kelan ja valtioneuvoston kanslian kanssa. Ratkaisuja haetaan rakentamalla yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arvioinnin kehystä ja kehittämällä tietopohjaa ja osaamista.  Haluamme osoittaa tärkeän työn tulokset ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ymmärrettävästi, yhteismitallisesti ja vertailukelpoisesti dataa ja digitaalisuutta hyödyntäen. Hyvän Mitta -hankkeen arvioinnit ja työkalut julkaistaan syyskuussa 2019.

Hyvän Mitan toisessa vaiheessa vaikuttavuutta arvioidaan neljässä pilottihankkeessa. Piloteista on tavoitteena saada konkreettisia esimerkkejä vaikuttavuuden todentamisesta erilaisten organisaatioiden käyttöön. Vaikuttavuuden arviointi toteutetaan SOS-Lapsikylän perhekumppani-mallissa, Lahden diakoniasäätiön Vauvan taikaa -toiminnassa, HDL Hoiva Oy:n ja A-Klinikka Oy:n Tampereen kaupungin huumehoidon palvelukokonaisuudessa sekä Me-Säätiön, Kelan ja Opetushallituksen yhteisessä tiedolla ohjaamisen kokeilussa.

 

Mitä Hyvän Mitassa tapahtuu seuraavaksi? Miten hanke etenee? Seuraa ARVOn blogia! Hyvän Mitan hankepäällikkö Katja Anoschkin kertoo blogauksissaan hankkeen kuulumisia.

 

Työkaluja ja aineistoja:

Hyvän Mitta: Vaikuttavuusketju

STEA: Avustustietokanta

Me-säätiö: Rekisteriaineistoja hyödyntäviä työkaluja eri aihepiirien kehityksen tarkasteluun

Sitra: Vaikuttavuuden hankinnan käsikirja

Sitra:Vaikuttamisinvestoimisen opas sijoittajille

Kirjoittaja

Katja Anoschkin Katja Anoschkin
katja.anoschkin@arvoliitto.fi
twitter.com/AnoschkinKatja

Kirjoittaja on Hyvän Mitan hankepäällikkö.