Yhteiskunnallisella yrityksellä on 7 erityisvahvuutta

Yhteiskunnallisella yrityksellä on 7 erityisvahvuutta

Yhteiskunnalliset yritykset innovoivat uutta ratkoessaan yhteiskunnan ongelmia ja onnistuvat parantamaan vaativienkin asiakkaidensa hyvinvointia. Muun muassa nämä seikat kävivät ilmi EETTI & INNO -tutkimushankkeessa, jossa otimme yhteiskunnalliset yritykset suurennuslasin alle.

Suomessa on aina ollut arvolähtöisiä yhteiskunnallisia yrityksiä, jotka ratkovat liiketoiminnallaan yhteiskunnan ongelmia. Silloinkin kun hyvän tekeminen ei vielä ole ollut muodissa yritysmaailmassa, ne ovat keskittyneet tuottamaan yhteiskunnallista hyvää.

Mutta mitä annettavaa yhteiskunnallisilla yrityksillä on tämän päivän Suomelle? Miten vahva arvopohja näkyy sellaisten yritysten arjessa, joiden ensisijainen tavoite on ratkoa yhteiskunnallisia ongelmia, kuten asunnottomuutta, nuorten syrjäytymistä tai vanhusten yksinäisyyttä? Entä onko yrityksistä hyötyä yhteiskunnan ongelmien ratkomisessa?

Näihin kysymyksiin etsimme vastauksia EETTI & INNO -tutkimushankkeessa.

Halusimme myös selvittää, tuottavatko suomalaiset yhteiskunnalliset yritykset innovaatioita, ja jos tuottavat, niin millaisia. Kansainvälisissä tutkimuksissa tämä yhteys yhteiskunnallisten yritysten ja innovaatioiden välillä on todettu, mutta meillä Suomessa sitä ei ole aiemmin tutkittu. Asia on ajankohtainen, koska Suomessa on meneillään isoja uudistustarpeita ja yrityksiltä peräänkuulutetaan innovatiivisuutta. Eli jos yhteiskunnalliset yritykset onnistuvat innovaatioiden luomisessa, niin voivatko muutkin yritykset oppia niiltä jotain ja tulla entistä innovatiivisemmiksi yhteiskunnallisten ongelmien ratkojiksi?

Reilut kaksi vuotta kestänyt tutkimus on nyt vaiheessa, että pystymme antamaan kysymyksiin ensimmäisiä vastauksia.

Löysimme seitsemän erityispiirrettä, jotka korostuvat yhteiskunnallisten yritysten toiminnassa.


1) Ihmisläheisyys

Yhteiskunnallisissa yrityksissä henkilöstö ja johto ovat vahvasti sitoutuneita asiakkaan hyvinvoinnin edistämiseen. He kuuntelevat asiakasta ja hänen tarpeitaan, ja asiakas saa päättää oman elämänsä asioista.  Asiakas on yrityksen tärkein henkilö.

2) Korkea asiakastyytyväisyys

Tutkimamme yhteiskunnalliset yritykset saivat erinomaisia arvosanoja asiakastyytyväisyyskyselyssä. Korkea asiakastyytyväisyys syntyy siitä, että henkilökunta onnistuu rakentamaan asiakkaisiin luottamuksellisen suhteen, ja asiakkaat kokevat, että palvelu lisää heidän toimintaedellytyksiään ja auttaa elämässä eteenpäin. Moni asiakas kokee myös terveytensä kohentuneen. Yhteiskunnalliset yritykset auttavat myös opiskelu- ja työpaikan löytämisessä.

3) Työn merkityksellisyys

Työn merkityksellisyys on aihe, joka on ollut esillä julkisuudessa viime aikoina. Yhteiskunnallisissa yrityksissä se näkyy niin, että kun omalla työllä on merkitystä koko yhteiskunnan tasolla, eli työn kautta on mahdollisuus edistää hyvää laajemmalle joukolle, se lisää niin henkilöstön kuin johdonkin viihtyvyyttä ja sitoutuneisuutta työhönsä ja yritykseen.

Yhteiskunnallisten yritysten henkilöstö pitää haastattelujen perusteella merkityksellisenä myös sitä, että kyseisten yritysten tuotto käytetään yhteiskunnallisen päämäärän toteuttamiseen eli hyvän tekemiseen.

4) Innovatiivisuus

Tutkimuksemme osoitti, että yhteiskunnallisilla yrityksillä on kykyä tuottaa innovaatioita. Ne kumpuavat siitä, että henkilökunta kehittää jatkuvasti yrityksen palveluita, jotta ne vastaisivat paremmin asiakkaiden tarpeisiin ja oikeasti edistäisivät asiakkaiden hyvinvointia.

Henkilökunta myös jakaa keskenään työssä syntyneitä oivalluksia ja tekee kokeiluita, jotta löytyisi kullekin asiakkaalle parhaiten toimiva keino. Näin syntyy arjen innovaatioita, kumppanuusinnovaatioita ja strategisia innovaatioita. Avaamme niitä, ja yhteiskunnallisten yritysten innovatiivisuutta laajemminkin, lisää blogauksessa, jonka julkaisemme maanantaina 4. kesäkuuta.

5) Eettisyys

Yhteiskunnallisissa yrityksissä eettisyys tarkoittaa ensisijaisesti asiakkaan kohtaamista. Pyrkimyksenä on ymmärtää toista ihmistä, myös hänen hätäänsä ja turvattomuuttaan. Eettinen toimintatapa näkyy muun muassa siinä, että asiakasta kuunnellaan, hänen kanssaan keskustellaan, häntä ei ajatella potilaana, jonka puolesta päätetään asioita, vaan yhdenvertaisena ihmisenä, jolla on oikeus päättää omaan elämäänsä kuuluvista asioista. Eettisyys velvoittaa yritystä ja sen henkilöstä puolustamaan oikeudenmukaista elämää ja edistämään jokaiselle ihmiselle itseisarvoisesti kuuluvaa ihmisarvoa.

Yhteiskunnallisissa yrityksissä henkilökunta ja johto kokevat, että eettisyyteen kuuluu se, että he ovat vastuussa asiakkaalle palvelusta, jota tuottavat. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tarjotaan vaihtoehtoja ja tunnistetaan se tosiasia, että asiakkaalla on aina itsemääräämisoikeus omasta elämästään.

6) Asiakkaan osallistaminen ja osallistuminen

Erityisenä yhteiskunnallisen yrityksen vahvuutena voidaan pitää asiakkaan vahvaa roolia yrityksen toiminnassa. Asiakkaat osallistuvat paitsi omien palveluidensa ja ryhmätoiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen, myös itse yrityksen toiminnan suunnitteluun. Heillä on kokemusasiantuntijan tehtävä ja rooli esimerkiksi silloin, kun yrityksen strategiaa uudistetaan, kun pohditaan kuinka yrityksen palveluita kannattaisi kilpailuttaa (eli mitä asiakkaat haluavat palveluilta) tai erilaisissa sidosryhmäpalavereissa, kuten sosiaalivirastossa.

7) Eettinen johtaminen

Havaitsimme, että yhteiskunnallisen yrityksen johto haluaa korostaa johtamisessa vuorovaikutteisuutta ja siitä käytetään myös nimitystä dialoginen johtaminen. Yrityksissä ajatellaan, että jotta ne onnistuvat perustehtävässään, johtamisen organisaation sisällä on oltava eettistä. Arvostavaa, keskinäistä kohtaamista tavoitellaan myös henkilöstön välisessä vuorovaikutuksessa.  Yhdenvertaisuuden edistäminen, luottamuksen rakentaminen, selkeys ja johdonmukaisuus johtamisessa ovat tärkeitä ihanteita, samoin esimerkillä johtaminen.

Henkilöstölle suunnattu kysely osoitti, että yhteiskunnallisten yritysten henkilöstö on varsin tyytyväistä työhönsä ja työpaikkansa ilmapiiriin. Se kokee mm. työnantajansa kohtelevan henkilöstöään erittäin tasa-arvoisella ja yhdenvertaisella tavalla.

***

Kutsumme näitä seitsemää löytämäämme erityispiirrettä yhteiskunnallisten yritysten vahvuuksiksi. On selvää, että millä tahansa yrityksellä voi olla samoja vahvuuksia, mutta yhteiskunnallisessa yrityksessä ne kaikki toteutuvat ja kietoutuvat toisiinsa, ja se on mielestämme erityistä.

Meidät tutkijat – ainakin minut itseni – yllätti kaksi asiaa: se, miten tärkeä toiminnan suunnanantaja yhteiskunnallinen tehtävä yrityksille on ja erityisesti se, miten keskeinen rooli asiakkaalla on siinä, millaiseksi yrityksen palvelut muokkaantuvat.

Entä onnistuvatko yritykset tavoitteessaan; onko niistä hyötyä yhteiskunnan ongelmien ratkaisemisessa? Tutkimuksemme osoittaa, että yhteiskunnallisia yrityksillä on positiivisia vaikutuksia ympäröivään yhteiskuntaan. Myös yritysten asiakkaat kokevat, että he hyötyvät palveluista ja pääsevät elämässään eteenpäin. Mutta yrityksillä on vielä rutkasti tekemistä siinä, että ne saavat vaikuttavuudestaan ”mustaa valkoiselle”. Tätä työtä kehitetään muun muassa Arvoliiton vetämässä Hyvän Mitta -hankkeessa.

Tekemistä yhteiskunnallisilla yrityksillä on myös tunnettavuutensa parantamisessa. Yritysten luomat käytännöt ansaitsisivat saada niille kuuluvaa ”gloriaa”, varsinkin, kun julkisessa keskustelussa nykyään niin usein erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluista puhuttaessa korostuvat negatiiviset tapaukset ja esimerkit, joissa kaikki on mennyt pieleen.

Tämä on ensimmäinen osa blogisarjaa, jossa esitellään EETTI & INNO -hankkeen tutkimustuloksia ja siinä löydettyjä yhteiskunnallisten yritysten vahvuuksia. Seuraava sarjaan kuuluva blogaus julkaistaan 4.6.

Lue tutkimuksen tiivistelmä Yhteiskunnallisen yrityksen vahvuudet

Kirjoittaja

Soilikki Viljanen Soilikki Viljanen
soilikki.viljanen@arvoliitto.fi
twitter.com/@SoilikkiV

Kirjoittaja on eettisen johtamisen erityisasiantuntija, joka vetää Eettisyys ja innovaatiot -tutkimushanketta.