Kaikki viestit Uutisetsä

ARVOn tavoitteet kuntavaaleissa: Lisää laatukriteereitä kilpailutuksiin

ARVO haluaa muistuttaa kuntavaaliehdokkaita ja tulevia valtuutettuja siitä, että kuntien ja kaupunkien pitäisi painottaa kilpailutuskriteereissä nykyistä enemmän halvan hinnan sijaan palvelun laatua. Nykyään kilpailutuskriteereissä hinnan merkitys korostuu liikaa.

ARVOn kuntavaalitavoitteet ovat nämä:
1. Kunnan palveluita ei kilpailuteta pelkän halvimman hinnan perusteella vaan laadun osuutta kilpailutuskriteereissä kasvatetaan.

2. Kunnat vaativat palveluntuottajilta ihmislähtöisiä ja laadukkaita palveluita.

3. Kilpailutuksia tekevien henkilöt osaavat arvioida nykyistä paremmin palveluiden kokonaisvaikuttavuutta ja pitkän ajan kustannuksia ja nämä otetaan huomioon palveluntuottajia valittaessa.

Hinta ei saa olla ainoa mittari sosiaali- ja terveyspalveluita tuotettaessa.

Halpa hinta ei läheskään aina ole kokonaistaloudellisesti edullisin ratkaisu. Palveluita kilpailuttaessa pitää ottaa huomioon ratkaisun pitkäaikaiset vaikutukset.

Paljon palveluita tarvitsevan tai haastavassa elämäntilanteessa olevan ihmisen tilannetta täytyy tarkastella asiakaslähtöisesti ja tarjota siihen kokonaisratkaisu, joka vähentää palveluntarvetta ja muita kustannuksia tulevaisuudessa. Tämä vaatii esim. perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistyötä. Näin syntyy säästöjä pitkällä aikavälillä.

Yhteiskunnalliset yritykset ovat kunnille hyviä kumppaneita.

Ne ovat kotimaisia toimijoita, jotka maksavat veronsa aina Suomeen.

Yhteiskunnalliset yritykset edistävät monin tavoin paikkakunnan asukkaiden hyvinvointia. Niillä on usein paikkakunnallaan merkittävä rooli muun muassa ennaltaehkäisevän työn ja kansalaistoiminnan (vapaaehtoistyö, asukastilat, ennaltaehkäisevä työ jne.) kautta.

Suomi tarvitsee yhteiskunnallisia yrityksiä, jotka tuottavat liiketoiminnan avulla kaikille hyvää elämää.

ARVOn hallitukseen uusia jäseniä

ARVOn hallituksessa aloittaa vuoden alusta uusia kasvoja. Uusia tulokkaita hallituksessa ovat Rinnekoti-säätiön toimitusjohtaja Anu Kallio, Aspa-säätiön toimitusjohtaja Jyrki Pinomaa ja Invalidiliiton pääjohtaja Petri Pohjonen. Onnea uusille valituille!
Lue lisää…

Kimmo J. Lipponen arvioi suomalaisen huippu-urheilun tilan

ARVO-liiton toimitusjohtaja Kimmo J. Lipponen on kutsuttu tekemään arvio suomalaisen huippu-urheilun tilasta. Tehtävän toimeksiantajana on valtion liikuntaneuvosto. ARVOn vt. toimitusjohtajana Lipposen poissa ollessa joulukuun puoliväliin saakka toimii Soilikki Viljanen.
Lue lisää…

Vuoden ARVO-teko -palkinto SOS-Lapsikylän Varkauden mallille

Vuoden 2016 ARVO-teko -palkinto myönnettiin tänä vuonna SOS-Lapsikylälle ja sen kehittämälle Varkauden mallille. Se on uudenlainen toimintamalli, jonka SOS-Lapsikylä on kehittänyt yhdessä Varkauden kaupungin kanssa kaupungin perhepalveluihin. Mallin tavoitteena on sekä lisätä perhepalveluiden vaikuttavuutta että vähentää kustannuksia.

”SOS-Lapsikylä on onnistunut tekemään sen mistä monet vain puhuvat: luomaan moniammatillisen mallin lapsiperheiden tueksi niin, että perheen yksilölliset tarpeet pystytään tunnistamaan kokonaisvaltaisesti ja kaupungin palveluista luomaan kattava, kullekin perheelle räätälöity kokonaisuus. Kun ammattilaiset pystyvät tukemaan perhettä oikealla hetkellä, ongelmat eivät ehdi kasautua. Tämä on sekä inhimillisesti että taloudellisesti vaikuttavaa toimintaa. Malli onkin saanut tunnustusta myös kansainvälisesti”, ARVOn toimitusjohtaja Kimmo J. Lipponen kertoo palkintoraadin perusteluista.

Kunniamaininnan tämänvuotisessa ARVO-teko-kilpailussa sai Y-säätiön M2-Kodit. Sitä kiiteltiin yhteiskunnallisesti vaikuttavasta ja yllättävästä teosta: vuokrien alentamisesta.

”Kohtuullinen vuokrataso on nyky-Suomessa monelle elinehto. Y-säätiön M2-Kodit on kulkenut valtavirtaa vastaan ja päättänyt laskea yli 1 800 asuntonsa vuokraa sekä jäädyttää kaikkien asuntojensa vuokratason vuonna 2017. Vastuullisuudessaan ja rohkeudessaan todellinen ARVO-teko, eikä siis ihme, että Y-säätiön toimintamallia kiitellään niin Suomessa kuin maailmallakin”, palkintoraati perusteli.

”Arvopohjainen liiketoiminta ansaitsee arvostusta ja näkyvyyttä”
ARVO järjestää Vuoden ARVO-teko -kilpailun joka vuosi. Se haluaa palkita tekoja, joiden liiketoiminnassa yhdistyvät laajat yhteiskunnalliset vaikutukset ja innovatiivinen toimintatapa yhteiskunnan, ihmisten tai ympäristön hyväksi. Palkittavien täytyy myös pystyä osoittamaan vaikutukset. Esimerkiksi SOS-Lapsikylän Varkauden mallissa on laskettu, että malli pystyy vähentämään kuntien kustannuksia lastensuojelussa jopa 20 prosenttia 5 vuoden aikana.

”Yrityksillä, järjestöillä ja monilla muilla vahvan yhteiskunnallisen mission pohjalta toimivilla on tärkeä rooli yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemisessa. ARVO-teko-kilpailulla haluamme tuoda esille parhaita esimerkkejä siitä, miten ne innovatiivisilla ratkaisuillaan tuottavat positiivisia yhteiskunnallisia vaikutuksia; säästävät yhteiskunnan varoja ja lisäävät ihmisten hyvinvointia. Arvopohjainen liiketoiminta ansaitsee arvostusta ja näkyvyyttä”, Kimmo J. Lipponen sanoo.

Palkinnot jaettiin Hyvän mitta -hankkeen julkistamistilaisuuden yhteydessä.

SOS-Lapsikylän toimitusjohtaja Marja Pajulahti (oik.), kehitysjohtaja Kati Palsanen ja Varkauden mallin kehittämisessä mukana ollut konsultti Jonna Heliskoski iloitsivat ARVO-teko-palkinnon voitosta.

SOS-Lapsikylän toimitusjohtaja Marja Pajulahti (oik.), kehitysjohtaja Kati Palsanen ja Varkauden mallin kehittämisessä mukana ollut konsultti Jonna Heliskoski iloitsivat ARVO-teko-palkinnon voitosta.

Yhteiskunnallisen hyvän mittaamiseen uusia työkaluja

ARVO-liitto ryhtyy koordinoimaan hanketta, joka selvittää, millaisia positiivisia vaikutuksia järjestöt, yhteiskunnalliset yritykset ja muut toimijat saavat aikaan yhteiskunnassa. Hankkeen rahoittajina ja kumppaneina ovat Me-säätiö, Sitra, Veikkaus, Raha-automaattiyhdistys ja opetus- ja kulttuuriministeriö.

Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja työn tuloksellisuuden osoittaminen on Suomessa ja maailmalla ajankohtainen ja laajalti kiinnostava aihe. Kun yhteiskunnan rahat ovat tiukassa, halutaan löytää keinoja, jotka auttavat ohjaamaan rahaa sinne, mikä tuottaa kokonaisuuden kannalta parhaan lopputuloksen.

Tänään ARVO-liiton tiloissa lanseerattava Hyvän mitta -hanke ryhtyy kunnianhimoisesti selvittämään, kuinka paljon positiivisia vaikutuksia erilaiset yhteiskunnalliset organisaatiot todellisuudessa saavat aikaan Suomessa. Lukuisat julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijat tavoittelevat työllään yhteiskunnalle positiivisia vaikutuksia, esimerkiksi ehkäisevät nuorten syrjäytymistä, edistävät ikäihmisten hyvinvointia ja työllistävät pitkäaikaistyöttömiä.

Tehdään asioita oikein ja käytetään resursseja tehokkaasti

Hankkeen päärahoittaja on Me-säätiö ja muita kumppaneita Sitra, Veikkaus ja Raha-automaattiyhdistys. Hankkeessa on mukana myös opetus- ja kulttuuriministeriö, ja sitä koordinoi yhteiskunnallisten yritysten liitto ARVO. ”Me-säätiön visiona on, ettei Suomessa ole yhtään syrjäytynyttä lasta tai nuorta vuonna 2050. Jotta voimme kulkea kohti visiotamme, meidän on tiedettävä, mitä tekoja on tehtävä ja mitattava, ja tuottavatko tekomme niille aiotut vaikutukset. Siksi on tärkeää, että hyvien tekojen vaikutuksia voidaan mitata. On tiedettävä, miten voi auttaa oikein ja tehokkaasti”, Me-säätiön toimitusjohtaja Ulla Nord sanoo.

Hyvän mitta -hankkeessa kehitetään yhteiskunnallisia vaikutuksia mittaavia työkaluja, jotka hankkeen päätyttyä ovat kaikkien yhteiskunnan ongelmia ratkovien organisaatioiden käytössä.

Pelkästä hintakilpailusta pitkäkestoisiin vaikutuksiin

”Tällä hetkellä varsinkin julkisissa hankinnoissa halvin hinta on määräävin kriteeri. Tässä hankkeessa tuotamme hinnan rinnalle muitakin tehokkaita mittareita. Tarvitsemme työkaluja, joiden avulla todellisia vaikutuksia pystytään arvioimaan jopa kymmenien vuosien päähän ja valitsemaan, mikä ratkaisu tuottaa kokonaistaloudellisesti parhaan tuloksen”, ARVO:n toimitusjohtaja ja hanketta koordinoiva Kimmo J. Lipponen toteaa.

Hankkeeseen on valittu mukaan monipuolinen joukko yhteiskunnallisia haasteita ratkovia toimijoita. Mukana ovat esimerkiksi Helsingin Diakonissalaitoksen Vamos-hanke sekä ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä tekevä Icehearts ry, pitkäaikaistyöttömiä takaisin työuralle ohjaava Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskus ja Kehitysvammaisten palvelusäätiö, joka tuottaa palveluita kehitysvammaisille ihmisille ja heidän perheilleen.

Selvitystyö kestää huhtikuuhun 2017. Tällöin hankkeessa luodut mittarit ja arviointimenetelmät ovat minkä tahansa yhteiskunnallista hyvää tekevän organisaation käytössä.

Lisätietoja:
Kimmo Lipponen, toimitusjohtaja, ARVO-liitto, p. 040 758 7247


MUKANA HANKKEESSA OLEVAT ORGANISAATIOT

EJY ry, yhteyshenkilö: Anu Toija
Mediapolis Yle, yhteyshenkilö: Minna Tiihonen
Helsingin Diakonissalaitoksen Vamos-hanke, yhteyshenkilö: Outi Kuikanmäki
Icehearts ry, yhteyshenkilö: Teemu Vartiamäki
Kehitysvammaisten palvelusäätiö, yhteyshenkilö: Petra Tiihonen
Me-talo Turku, yhteyshenkilö: Ulla-Maija Nikula
Me-talo Helsinki, yhteyshenkilö: Antti Olkinuora
Muotialan asuin- ja toimintakeskus, Tampere, yhteyshenkilö: Anna Anttinen
Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskus, yhteyshenkilö: Hanna Lilja
Setlementtiliitto, yhteyshenkilö: Mona Särkelä-Kukko
Viittakivi Oy, yhteyshenkilö: Liisa Ojala/Harri Sarjanoja
Nummelan Palloseura ry, Nummela, yhteyshenkilö: urheilutoimenjohtaja Timo Tuomi

Hyvän mitta -hanke julkaistaan tänään kello 12

ARVO-liitto ryhtyy koordinoimaan hanketta, joka selvittää, millaisia positiivisia vaikutuksia järjestöt, yhteiskunnalliset yritykset ja muut toimijat saavat aikaan yhteiskunnassa. Hankkeen rahoittajina ja kumppaneina ovat Me-säätiö, Sitra, Veikkaus, Raha-automaattiyhdistys ja opetus- ja kulttuuriministeriö.

Hankkeessa luodaan työkaluja ja mittareita, joilla mikä tahansa organisaatio pystyy arvioimaan yhteiskunnallisen vaikuttavuutensa. Mittareita kehitetään 12 erilaisen järjestön ja toimijan vaikuttavuutta arvioimalla. Mukaan valitut toimitajat ovat erilaisia paikallisesta urheiluseurasta valtakunnalliseen, yli 2 000 ihmistä työllistävään järjestöön.

Kerromme lisää hankkeesta eri kanavissamme klo 12 lähtien. Seuraa meitä täällä:

Facebook: facebook.com/arvoliitto
Twitter: @Arvoliitto
Periscope: @Arvoliitto

Lähetämme Periscopessa suorana lähetyksenä klo 12 alkaen hankkeen lanseeraustilaisuuden. Tule mukaan ”linjoille”.

Julkaisemme myös tiedotteen täällä nettisivuillamme kello 12.

ARVOlle uusia jäseniä

ARVO on kesän mittaan saanut jälleen uusia jäseniä. Porukkaamme liittyvät Uudenmaan vammaispalvelusäätiö ja Lakiston Palvelut Oy sekä kannatusjäseninä Novetos Oy ja Urheiluopistojen yhdistys ry.

Lue lisää…

Kilpailu alkaa: Mikä on Suomen Vaikuttavin ARVO-teko?

Etsimme jälleen kilpailulla Suomen Vaikuttavinta ARVO-tekoa. Haluamme löytää Suomen parhaat yritykset, yhteisöt, innovaatiot ja toimintatavat, jotka ratkovat yhteiskunnan ongelmia vastuullisen ja vaikuttavan liiketoiminnan keinoin.

Lue lisää…

Taas haetaan parasta opinnäytetyötä!

FINSERN, Suomalaisen Työn Liiton Yhteiskunnallinen yritys -merkki ja ARVO etsivät jälleen vuoden parasta yhteiskunnallista yritystoimintaa käsittelevää opinnäytetyötä. Parhaana palkittavalle työlle on luvassa 1 000 euroa.

Kilpailuun voivat osallistua yliopistojen kandidaatti- ja maisteritutkintojen sekä ammattikorkeakoulututkinnon ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyöt. Kilpailuun voi osallistua työllä, joka on muodollisesti hyväksytty 1. tammikuuta 2015 jälkeen. Opinnäytetyön kielet voivat olla suomi tai englanti.

Kilpailuun voi hakea mukaan 17.10. saakka. Voittaja palkitaan 8. marraskuuta järjestettävässä konferenssissa. Voittajan valitsee kilpailun järjestäjistä koostuva työryhmä.

Lisätietoja FINSERNin nettisivulta

Jukka Kurttila: ”Tehkää rohkeasti, uudella tavalla ja esimerkillä johtaen”

Kuinka Finlaysonista on tullut lyhyessä ajassa yksi Suomen vastuullisimmaksi mielletyistä yrityksistä? Finlaysonin toimitusjohtaja Jukka Kurttila kävi kertomassa yrityksen tarinan Arvo-liiton jäsenyrityksille tarkoitetussa Arvo-päivässä. Tässä Kurttilan vinkit väkevään viestintään ja brändäykseen.

Ydin ja arvot esille

Kun Jukka Kurttila ja Petri Pesonen ostivat

Finlaysonin kaksi vuotta sitten, he halusivat raikastaa ”nuutuneen ja pölyttyneen” brändin tähän päivään.

”Olen mainosmiehenä 25 vuoden ajan keksinyt brändeille tarinoita. Finlaysonissa tuntui, että kerrankin ei tarvinnut liimata mitään brändin päälle vaan Finlaysonin 200-vuotisessa historiassa oli valtava määrä tarinoita.”

Kurttila ja Pesonen lukivat kaiken, mitä Finlaysonista on vuosien varrella kirjoitettu. ”Hyvin pian meille selkeni, että haluamme olla samanlainen yritys kuin Finlayson oli silloin, kun se perustettiin. Se oli ollut rohkea, suvaitsevainen, itsenäisesti ajatteleva, yhteiskunnallinen toimija omine päiväkoteineen ja kirkkoineen… Ajattelimme, että tuota maailmaa haluamme jatkaa.”

”Kaivoimme yrityksen arvot ja sielun esille, ja nyt kaikki mitä teemme, lähtee niistä. Siksi olemme esimerkiksi ottaneet aktiivisesti kantaa suvaitsevaisuus- ja maahanmuuttoteemoihin. Finlayson oli perustamisaikoinaan todella monikansallinen yritys, siellä oli valtavasti ulkomaalaisia työntekijöitä.”

Uudella tavalla tekeminen

Jukka Kurttila kertoi törmänneensä Finlaysonissa vanhan toimialan hierarkiaan. ”Muutimme Finlaysonin yrityskulttuurin perinpohjin puolessa vuodessa.”

”Olemme ruvenneet tekemään asioita uudella tavalla, vaikka ensimmäiset puoli vuotta kaikki sanoivat, että tällä toimialalla voi noin tehdä. Olemme tehneet juttuja uusien ihmisten kanssa, itsekin samalla oppien.”

Kurttila ihmettelee, miksi yrityksille on niin vaikeaa lopettaa sen tekeminen, mikä ei toimi?

”Finlaysoninkin liikevaihto oli ollut sata vuotta laskusuunnassa. Eikö siinä ole hetki, jolloin pitää keksiä jotain uutta?”

Rohkeus ja riskien ottaminen

Kurttila haluaisi, että yritykset uskaltaisivat ottaa enemmän riskejä. Että uskallettaisiin revitellä ja tehdä asioita isosti, riskilläkin.

”Finlaysonilla alleviivataan, että on ihan ok epäonnistua, kunhan siitä opitaan. Monessa paikassa ihmiset pelkäävät ihan kuollakseen. Me yritämme vakuuttaa, että ei se ole niin vaarallista, jos yksi kuosi epäonnistuu, tehdään toinen.”

”Meidän suomalaisten pitäisi päästä pois nöyristelystä ja ajatella, että mikään ei ole meille mahdotonta. Yrityksissä pitää valaa ihmisiin uskoa, kannustaa ajatteluun ja kehittämiseen.”

Esimerkillä johtaminen

Kurttila sanoo, että Suomessa johdetaan liikaa kulmahuoneesta. ”Ei laiteta itseä likoon.”

”Joidenkin asioiden muuttaminen talon sisälläkin voi olla tosi vaikeaa. Vei noin vuoden ennen kuin määrittelemämme arvot alkoivat olla yrityksessä arkipäivää. Välillä piti näyttää tiukastikin, että mikä meidän omistajien tahto on ja miten meillä tehdään asiat uudella tavalla. Jos haluaa, että ihmiset ovat rohkeita, pitää itse olla rohkea.”

Tekoja, ei vain sanoja

Kurttila sanoo olevansa ihminen, joka ”ei pidä puheesta jos asioita ei ala tapahtua”.

”Me teemme arvomme näkyviksi tekojemme kautta. Meidän vahvuutemme on vauhti. Pystymme 3 omistajan kesken tekemään päätöksiä 2 minuutissa. Meillä ei edes ole markkinointisuunnitelmaa, vaan me tartumme ajankohtaisiin asioihin, ilmiöihin, nopeasti. Se on nykyviestinnässä välttämätöntä.”

Myös yhteiskunnalliset kannanotot pohjautuvat siihen, että Finlayson haluaa tuoda arvonsa esille teoilla. ”Yksi yrityksemme arvoista on, että olemme maailmasta ja asioista kiinnostuneita. Meidän mielestämme yrityksellä pitää olla mielipiteitä. Olemme ottaneet kantaa ja uskaltaneet sanoa. Köyhän on pakko olla räväkkä, jotta se huomataan.”

”Jotain olemme varmaankin onnistuneet tekemään oikein, koska liikevaihtomme kasvoi viime vuonna 21 % alalla, jolla myynnit muuten ovat laskusuunnassa.”

*****

Arvo-päivässä puhuttiin myös yhteiskunnallisten vaikutusten arvioinnista ja viestimisestä. Tässä puhujien materiaalit:

Tykkyläinen – Case Setlementtiasunnot

Y-säätiö – Vaikutusten arvioinnista

HDL – Talo täynnä tarinoita ja tuloksia

ETLAn selvitys: Yhteiskunnalliset yritykset ovat talouden piilotettu voimavara

 

Yhteiskunnallisen päämäärän mukaan toimivat yritykset työllistävät ainakin 126 000 suomalaista.

Vaikuttavuusinvestoinnit tuovat potentiaalia yritysten kasvuun, mutta rahoituksen saaminen vaatii yrityksiltä parempaa yhteiskunnallisen vaikuttavuuden mittaamista ja viestintää.

Suomessa on yli 19 000 yhteiskunnallista yritystä, ja ne työllistävät 126 000 – 210 000 ihmistä eli varovaisimpienkin arvioiden mukaan enemmän kuin maatalous, metsätalous, kalatalous ja kaivostoiminta yhteensä. Yhteiskunnallisten yritysten liiketoimintamalli tunnetaan kuitenkin Suomessa huonosti, ja se on esteenä yritysten kasvulle ja rahoituksen saamiselle. Näin todetaan Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (ETLA) tuoreessa selvityksessä.

”Vain neljäsosa yhteiskunnallisista yrityksistä mittaa oman työnsä yhteiskunnallista vaikuttavuutta, eli sitä, miten ne ovat edistäneet yhteiskunnan etua omalla työllään. Yritykset myös viestivät yhteiskunnallisesta missiostaan kehnosti. Myös määritelmä siitä, mikä yritys voidaan laskea yhteiskunnalliseksi, kaipaa täsmentämistä”, tutkija Annu Kotiranta sanoo.

Selvityksessä todetaan, että rahoituksen saamisen vaikeus asettaa keskeisen esteen yhteiskunnallisten yritysten kasvulle. Yhteiskunnallisen päämäärän mukaan toimivien yritysten on tavallista vaikeampaa löytää rahoitusta investointeihinsa. Tähän yhtenä ratkaisuna nähdään vaikuttavuusinvestoiminen.

”Vaikuttavuusinvestoiminen kiinnostaa sijoittajia kovasti, mutta potenti­aalisia sijoituskohteita on vaikea löytää Euroopasta tai Pohjoismaista, Suomesta puhu­mattakaan”, selvityksessä todetaan.

”Nyt yhteiskunnallisen yrittämisen kenttä on Suomessa vaikeasti hahmotettava ja sijoittajalle haastava. Jotta kentästä tulisi hou­kutteleva myös yksityisen rahoituksen näkökulmasta, pitäisi kentän panostaa vahvasti vaikutta­vuutensa mittaamiseen ja tulostensa viestintään”, tutkija Annu Kotiranta sanoo.

Suomessa on tällä hetkellä noin sata yhteiskunnalliseksi yritykseksi tunnistautunutta yritystä. Yritysten etua ajamaan perustettiin vuosi sitten syksyllä oma liitto, ARVO. Sillä on hieman yli 30 jäsenyritystä. Yhteiskunnallisen päämäärän mukaan toimivat yritykset voivat hakea myös Suomalaisen Työn Liiton myöntämää Yhteiskunnallisen yrityksen merkkiä. Merkillä on tällä hetkellä noin 70 käyttäjää.

”Yhteiskunnallisten yritysten kokonaismäärä ja työllistävä vaikutus on jo nyt Suomessa erittäin merkittävä. ETLAn tutkimuksessakin esiin nostetut vaikuttavuuden todentamisen ja aktiivisemman viestinnän haasteet on otettu jäsenistössämme erittäin vakavasti, ja osin siksi olemme järjestäytyneet entistä tiiviimmin”, Arvo-liiton toimitusjohtaja Kimmo J. Lipponen toteaa selvityksen löydöksistä.

”Uskomme vahvasti, että yhteiskunnallinen yritystoiminta on yksi ratkaisu tämän ajan viheliäisimpiin ongelmiin ja säästää kaiken lisäksi merkittävästi yhteiskunnan kustannuksia. Siksi toivomme, että myös julkisista hankinnoista vastaavat poliittiset päätöksentekijät ja virkamiehet ottavat tämän liiketoimintamallin tosissaan”, Lipponen sanoo.

Esiselvitys yhteiskunnallisesta yrittämisestä – Katsaus yhteiskunnalliseen yrittämiseen ja vaikuttavuusinvestoimiseen Suomessa -raportti löytyy kokonaisuudessaan täältä.

Lue myös Sitran sivuilla oleva artikkeli raportista täältä.

Lisätietoja:
Kimmo J. Lipponen, toimitusjohtaja, Arvo-liitto, p. 040 7587 247
Annu Kotiranta, tutkija, ETLA, p. 044 039 3648

Vaikuttavin ARVO- teko 2015 -kilpailu ratkesi: Ykköspalkinnon nappasi jyväskyläläinen TeamPlanet

Arvo-liitto palkitsi 1-vuotisjuhlaseminaarissaan parhaat ARVO-teot 2015. Pääpalkinnon sai jyväskyläläinen TeamPlanet, ja kunniamaininnat menivät haminalaiselle HelppoAsulle ja Laajasalon nuorten kesätyöprojektille.  Lue lisää…

Yhteiskunnallinen yrittäjyys tarvitsee määrittelyn, mittarit, kirkkaan mission ja jämäkämpää johtamista

Arvo-liiton 1-vuotisseminaarissa 2. syyskuuta perehdyttiin yhteiskunnallisen yrittämisen haasteisiin. Puhujat kaipasivat yhteiskunnallisen yritystoiminnan selkeää määrittelyä ja tehokkaita vaikuttavuuden mittareita. Kirkas missio ja jämäkkä johtaminen varmistavat pitkäjännitteisen rahoituksen ja laajan vaikuttavuuden. Lue lisää…

Yhteiskunnallista missiota toteuttavia yrityksiä on Suomessa arvioitua enemmän

Suomessa on jopa 22 000 yritystä, jotka pitävät itseään yhteiskunnallisina eli käyttävät pääosan voitostaan yhteiskunnallisen missionsa edistämiseen. Joukko on reippaasti suurempi kuin aiemmin on arvioitu, ja yrityksiä on käytännössä kaikilla toimialoilla. Yritykset työllistävät arviolta lähes 170 000 suomalaista, mikä on lähes 5 kertaa enemmän kuin aiemmin on arvioitu. Lue lisää…

Arvon jäsenmäärä kasvoi jälleen

Arvo-liitto sai kesän aikana kolme uutta jäsentä. Toivotamme tervetulleiksi joukkoomme Aspa-säätiön, Setlementti Ukonhattu ry:n ja Keski-Suomen vammaispalvelusäätiön.

Aspa-säätiö

Aspa-säätiö edistää vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien mahdollisuuksia itsenäiseen asumiseen ja omaehtoiseen elämään. Sillä on yli 900 asuntoa ympäri maan, Utsjoelta Helsinkiin. Aspa ostaa asuntoja normaalista asuntokannasta ja vuokraa niitä eteenpäin tukea tarvitseville. Tarvittaessa se myös rakennuttaa uusia asuntoja.

”Aspa-säätiön perusti 20 vuotta sitten 13 suurta suomalaista vammaisjärjestöä, ja se perustettiin todelliseen tarpeeseen”, toimitusjohtaja Jyrki Pinomaa sanoo.

”Odotamme Arvo-liiton jäsenyydeltä sitä, että yhteiskunnallisen yrittäjyyden harjoittajien yhteistyö vahvistuisi ja toimijoiden työn päämäärät ja periaatteet saisivat sitä kautta parempaa näkyvyyttä yhteiskunnassa.”

”Yhteiskunnallisen yritystoiminnan läpinäkyvyys ja ylijäämien käyttötarkoitus ovat erityisen merkityksellisiä, varsinkin kun kyseessä on yhteisten ja julkisten varojen käyttö, kuten sosiaali- ja terveysalan yrittäjyydessä on”, Pinomaa toteaa.

Setlementti Ukonhattu ry

Myös Leppävirralla toimiva Setlementti Ukonhattu ry tarjoaa palveluasumista kehitysvammaisille ja mielenterveyskuntoutujille. Se kehittää asukkaidensa hyvinvointia edistäviä toimintamuotoja ja edistää yksilön elämänhallintaa.

Ukonhatun palvelukodeille ja vapaaehtoistoiminnalle on myönnetty Sosiaali- ja terveyspalvelujen laatuohjelman mukainen laaduntunnustus vuodesta 2006 alkaen. Asiakaspaikkoja sillä on yhteensä 84 ja henkilöstöä 63.

”Suvaitsevaisuus, erilaisuuden hyväksyminen ja tasa-arvoisuus sekä sitoutuminen heikommassa asemassa olevien ihmisten auttamiseen näkyvät jokapäiväisessä työssämme. Yhteisö tukee arjessa yksilöä ja ylläpitää asiakkaiden psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista toimintakykyä”, Ukonhatun toiminnanjohtaja Eija Teerineva kertoo.

Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö

Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö on edelläkävijä kehitysvammaisten laitospalveluiden purkamisessa. Sen kaikki 80 kehitysvammaista asukasta asuvat omissa kodeissaan kotipaikkakunnillaan tai niiden lähellä.

”Olemme olleet muiden kehitysvammatoimijoiden kanssa mukana kehittämässä tätä mallia, ja kun kunnat ovat ottaneet sen käyttöönsä, täällä on voitu kokonaan lopettaa laitosalueet ja -palvelut ja kehitysvammaiset ihmiset ovat päässeet muuttamaan omiin koteihinsa ja päättämään itse omasta elämästään. Tätä mallia toteutetaan jo myös muualla Suomessa STM:n kehitysvammaisten asumisohjelman mukaan”, Keski-Suomen vammaispalvelusäätiön toimitusjohtaja Marja-Leena Saarinen kertoo.

”Arvo-liiton jäseneksi halusimme, koska haluamme yhteistyötä ja keskustelufoorumia sellaisten toimijoiden kanssa, joiden toiminta perustuu sisällöllisiin arvoihin. Haluamme yhdessä muiden kanssa vaikuttaa yhteiskunnan asenteisiin ja saada tukea ja kumppanuutta samoin periaattein toimivilta toimijoilta.”

Arvo-liitto etsii yhteiskunnallisesti vaikuttavia tekoja tekeviä yrityksiä

Yhteiskunnallisten yritysten etujärjestö ARVO julkaisee tänään, Arvon päivänä, kilpailun, jossa etsitään Suomen parhaita yhteiskunnallisten ongelmien ratkojia. Kyseessä voi olla yritys, yhteisö, innovaatio tai toimintatapa, joka on onnistunut yhdistämään yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja tuloksellisen liiketoiminnan ja näin tuottaa positiivisia vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin tai ympäristön tilaan.

”Maailmalla monet tunnetutkin yritykset ovat ottaneet näkyvän roolin yhteiskunnallisten ongelmien ratkojina, ja myös meillä Suomessa on paljon toimijoita, joiden liiketoimintaa ohjaa yhteiskunnallinen päämäärä. Haluamme palkita ja nostaa esille parhaita esimerkkejä ja samalla tehdä tunnetuksi yhteiskunnallisen yrittämisen liiketoimintamallia”, ARVOn toimitusjohtaja Kimmo J. Lipponen sanoo.

Ehdotuksia palkinnon saajaksi voivat jättää yksittäiset kansalaiset ja myös organisaatiot ja yritykset itse. Voittajat ehdotusten joukosta valitsee raati, johon kuuluu vaikuttavuuden ja yhteiskunnallisen yritystoiminnan asiantuntijoita. Voittajat julkaistaan Arvo-liiton vuosijuhlassa 2. syyskuuta.

”Etsimämme teon yhteiskunnallinen vaikuttavuus pitää pystyä osoittamaan. Minimissään tämä tarkoittaa, että ehdotuksesta tulee käydä ilmi esim. se, kuinka paljon teko on säästänyt yhteiskunnan rahoja tai kuinka moni ihminen on hyötynyt toiminnasta”, Kimmo J. Lipponen kertoo.

Yhteiskunnallinen yritystoiminta kiinnostaa

ARVO on yhteiskunnallisten yritysten edunvalvojaliitto, joka perustettiin viime syyskuussa. Sillä on 30 jäsenyritystä eri toimialoilta, muun muassa Helsingin Diakonissalaitos, Rinnekoti-säätiö, HOAS, Y-säätiö, Eerikkilän urheiluopisto ja Linnanmäkeä pyörittävä Lasten Päivän Säätiö.

Yhteiskunnallisissa yrityksissä liiketoiminnan keskiössä on esimerkiksi lastensuojelutyö, ikäihmisten hyvinvointi, nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen, erityisryhmien palvelut, asunnottomuuden helpottaminen tai ympäristöongelmien ratkaisu.

”Yhteiskunnallinen yrittäminen liiketoimintamallina kiinnostaa kovasti eri sidosryhmiä, mukaan lukien potentiaaliset rahoittajat, sillä yritysten rooli yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisijana ja positiivisten vaikutusten tuottajana on laajalti tunnustettu. Nyt kun hyvinvointivaltion rahat ovat tiukalla, näitä yrityksiä tarvitaan enemmän kuin koskaan”, Kimmo J. Lipponen sanoo.

ARVOn jäsenet ja Suomalaisen Työn Liiton hallinnoiman Yhteiskunnallinen yritys -merkin saaneet yritykset käyttävät valtaosan voitostaan siihen, että ne pystyisivät tuottamaan entistä enemmän positiivisia vaikutuksia yhteiskuntaan.

Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Kimmo J. Lipponen, p. 040 758 7247
Lisätietoja kilpailusta: www.arvoliitto.fi/kilpailu
Lisätietoja yhteiskunnallisesti yritystoiminnasta: www.arvoliitto.fi

Opinnäytetyökilpailun voittaja valittu

Centria-ammattikorkeakoulun liiketalouden koulutusohjelmasta valmistuneen Tarja Palosaaren opinnäytetyö on voittanut FinSERN ry:n, Suomalaisen Työn Liiton ja Arvo-liiton vuosittain järjestämän yhteiskunnallista yritystoimintaa käsittelevän opinnäytetyökilpailun 2015. Palosaari vastaanotti 1 000 euron palkinnon tiistaina 30. kesäkuuta järjestetyssä 5th EMES International Research Conference on Social Enterprise -seminaarissa.

Kilpailun tarkoituksena oli herättää kiinnostusta yhteiskunnallista yritystoimintaa koskevaan tutkimukseen erityisesti yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden parissa, parantaa tutkimustulosten leviämistä sekä edistää yhteiskunnallisen yritystoiminnan tunnettuutta.

Tarja Palosaaren opinnäytetyön tavoitteena oli saada tietoa hankkeen aikana syntyneistä yrityksistä, yritysten yhteiskunnallisista vaikutuksista, sekä yrittäjien näkemyksiä sosiaalisesta yrittäjyydestä pidemmällä aikavälillä.

Arvo-liitto onnittelee Tarjaa hienosta työstä!

Arvoon uusia jäseniä liikunnan ja urheilun saralta

Arvo on saanut jälleen kaksi uutta jäsentä. Hallitus on hyväksynyt Arvon uusimmiksi jäseniksi Eerikkilän urheiluopiston ja Valon, eli Valtakunnallisen liikunta- ja urheiluorganisaation. Lue lisää…

Suomi tarvitsee monenlaista yrittäjyyttä ja uusia toimintamalleja

Arvo-liiton tavoitteet tulevaan hallitusohjelmaan:

Yhteiskunnalliset yritykset yhdistävät uudella tavalla liiketoiminnan ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden. Ne tekevät bisnestä, jonka tavoitteena on rakentaa hyvää elämää kaikille.

Yhteiskunnallisilla yrityksillä on toiminnassaan vahva missio. Käytännössä ne esimerkiksi

  • auttavat syrjäytymisuhan alla olevia nuoria löytämään uusia työ- ja koulutuspolkuja (kuten Helsingin Diakonissalaitoksen Vamos)
  • kouluttavat ja tarjoavat työtä kehitysvammaisille (kuten Rinnekoti-säätiö)
  • tuottavat ympäristöystävällisiä palveluita ja tuotteita
  • rakentavat kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja (kuten Setlementtiasunnot)
  • auttavat asunnottomia löytämään kodin
  • työllistävät pitkäaikaistyöttömiä ja edistävät vaikeasti työllistyvien työllistymistä (kuten Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskus)
  • edistävät ikäihmisten hyvinvointia

Tällaisia yrityksiä tarvitaan, kun hyvinvointivaltion rahat eivät enää riitä luomaan hyvinvointia kaikille kansalaisille.

Suomella ei ole enää varaa elää velaksi, ja jotta maa saadaan uuteen nousuun, tarvitaan monenlaista yrittäjyyttä ja uusia toimintamalleja. Tässä yhteiskunnallisilla yrityksillä on tärkeä rooli. Ne täydentävät yhteiskunnan palveluita, vähentävät julkisen rahoituksen tarvetta, toimivat tehokkaasti ja vahvistavat turvaverkkoja.

Eduskuntavaaleissa ja tulevassa hallitusohjelmassa päätetään, miten Suomea kehitetään seuraavat neljä vuotta. Jotta yhteiskunnallisten yritysten tieto, taito ja kokemus olisivat täysillä käytössä mukana nostamassa Suomea uuteen nousuun, Arvo-liiton tavoitteet tulevaan hallitusohjelmaan ovat seuraavat:

  • Yksityinen palvelutuotanto voidaan toteuttaa monella eri tavalla: yhteiskunnallisten yritysten toimintamalli on huomioitava niin tulevassa sote-uudistuksessa kuin julkisissa hankinnoissa yleisestikin
  • Julkisissa hankinnoissa täytyy huomioida hankintojen kokonaisvaikutukset ihmisten hyvinvointiin, ei pelkästään hankinnan suoria kustannuksia.
  • Uusia rahoitusmalleja, kuten vaikuttavuusinvestoimista, on kokeiltava aktiivisesti.
  • Perinteisten toimialojen yli tapahtuvaa toimintaa tulee tukea; vaikeassa elämäntilanteessa oleva ihminen on oikeutettu apuun ilman turhaa byrokratiaa.
  • Julkisia tukia saavia yhdistys- ja säätiötaustaisia toimijoita ei saa rangaista tehokkaasta liiketoiminnastaan. Kannattava liiketoiminta ja yleishyödyllinen toiminta tukevat parhaimmillaan erinomaisesti toisiaan.

Arvoon kolme uutta jäsentä – kokonaismäärä kasvoi 22:een

Arvo-liiton jäsenmäärä on jälleen kasvanut kolmella. Tuoreimpia vahvistuksia liiton joukoissa ovat Hoiva Sofia Oy, Honkalampi-säätiö ja Jyränkölän Setlementti ry. Samalla Arvon jäsenmäärä kasvoi 22:een.

”Yhteiskunnalliset yritykset ovat suomalaisten hyvinvoinnin ylläpitäjiä, ja niiden edunvalvojaksi perustettu Arvo-liitto on otettu erittäin innostuneesti vastaan”, Arvon toimitusjohtaja Kimmo J. Lipponen sanoo.

”Ylipäätään kiinnostus yhteiskunnallisten yritysten liiketoimintamallia kohtaan tuntuu olevan koko ajan kasvussa. Yhteiskunnalliset yritykset ovat edelläkävijöinä kehittämässä Suomeen uudenlaista ajattelua tuotteiden ja palveluiden tuotantoon”, Lipponen kertoo.

Honkalampi-säätiö

Uusista Arvon jäsenistä Honkalampi-säätiö tarjoaa asumis-, kuntoutus- ja ohjauspalveluita sekä henkilökohtaista apua ja työhönvalmennusta vammaisille, vajaakuntoisille ja muille erityistukea tarvitseville ja heidän omaisilleen. Se on 20 vuoden aikana kasvanut tytäryhtiöineen valtakunnalliseksi konserniksi.  Honkalampi-säätiön kotipaikka on edelleen synnyinsijoillaan Liperissä, Joensuun kupeessa.

”Arvo-liiton jäsenyys on meille luonnollinen jatke, sillä olemme olleet koko ajan eturivissä, kun yhteiskunnallisen yrityksen diplomeja on myönnetty. Arvon kautta pääsemme entistä paremmin kehittämään yhteiskuntaa kaikille ”, Honkalampi-säätiön toimitusjohtaja Jouko Liukkonen sanoo.

Palvelukoti Sofia

Palvelukoti Sofia on 54 ikäihmisen koti Helsingin Laajasalossa. Sofian haluaa tuottaa asukkailleen mahdollisimman kodinomaista asumista ja ottaa asukkaat ja heidän omaisensa mukaan suunnittelemaan palvelutalon palveluita. Sofiassa järjestetään asukkaiden toivomuksesta esimerkiksi paljon kulttuuritapahtumia.

”Haluamme ehdottomasti olla mukana yhdessä muiden Arvo-liiton jäsenten kanssa huolehtimassa siitä, että yhteiskunnallisten yritysten toimintaedellytykset säilyvät hyvinä myös tulevaisuudessa”, Palvelukoti Sofian toimitusjohtaja Tiina Kuisma sanoo.

Jyränkölän Setlementti

Jyränkölän Setlementtion yleishyödyllinen yhdistys, joka muun muassa kouluttaa ja opettaa, ylläpitää palveluasuntoja, kuntouttaa perheitä, kokoaa yhteen vapaehtoisia ja antaa nuorille mahdollisuuden löytää omia polkujaan. Sen juuret ovat vahvasti Heinolassa, mutta koulutusta ja päihdetyötä se tekee koko Päijät-Hämeessä.

”Arvo-liiton jäsenenä haluamme vaikuttaa yhteiskunnallisen yritystoiminnan kehittymiseen ja arvostukseen. Haluamme myös varmistaa, että tarjoamamme palvelut pääsevät mukaan kilpailutuksiin. Silloin vaikutukset näkyvät parhaiten omalla alueellamme”, Jyränkölän Setlementin toimitusjohtaja Kari Hahl kertoo.

 

Seminaariaamupäivä innosti osallistujia

Arvo, Suomalaisen Työn Liitto ja Reilu Palvelu ry järjestivät yhteisen seminaarin yhteiskunnallisesta yrittämisestä. Osallistujat kiittelivät aamupäivän antia ja yhteishenkeä.

ArvoSeminaari_TimoLindholm
Sitran johtaja Timo Lindholm ennusti, että koska BKT ei enää tulevaisuudessakaan palaa isoihin kasvuprosentteihin, yhteiskunnallisten yritysten ja järjestöjen rooli hyvinvoinnin säilyttäjänä kasvaa.  ”Julkinen sektori ei enää yksin pysty huolehtimaan kaikesta siitä, mistä se on perinteisesti huolehtinut, ja tässä on tilausta yhteiskunnallisille yrityksille. Yritysten mainetta pitäisi kuitenkin pystyä muuttamaan. Kaikki viestintä siitä, mitä yhteiskunnalliset yritykset tavoittelevat ja mitä ne ovat saaneet aikaiseksi, on tärkeää ja muuttaa ihmisten mielikuvia yhteiskunnallisista yrityksistä.”

ArvoSeminaari_LauraRaitio
Diacorin toimitusjohtaja Laura Raitio painotti, ettei yhteiskunnallinen yrityskään menesty ilman kovaa bisnesosaamista. ”Yhteiskunnallinen yritys ei saa kovasti kilpailuilla markkinoilla mitään anteeksi. Mutta entistä useammin yhteiskunnallinen päämäärä on yksi ratkaiseva kriteeri yrityksille, kun ne valitsevat kumppania työterveyshuoltoon.”

ArvoSeminaari_KimmoRönkä
Setlementtiasuntojen toimitusjohtaja Kimmo Rönkä valotti kaupunkiasumisen trendejä ja näytti, miten Setlementtiasunnot jo vastaa asukkaiden toiveisiin järjestämällä taloihinsa esimerkiksi yhteiskeittiöitä, kuntosaleja ja tilaa viljelyyn – sekä yhteistä tekemistä, esimerkiksi retkiä, asukkaille. ”Talous pyörii hyvin, kun investoidaan ihmisiin ja heidän hyvinvointiinsa.”

ArvoSeminaari_SoileKuitunen
Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja Soile Kuitunen kertoi kuinka vaikuttavuus on otettu yhdeksi kriteeriksi kunnan hankinnoissa. ”Tämä vaatii, että kunta itse tietää, mitä se haluaa hankinnoilla lähteä asukkailleen tavoittelemaan. Tässä kannattaa kuunnella myös asukkaita.”

ArvoSeminaari_JyrkiPinomaa
Aspa-säätiön toimitusjohtaja Jyrki Pinomaa piti seminaarin antia erinomaisena ja tarpeellisena. ”On hienoa, että Arvoliitto, Suomalaisen Työn Liitto ja Reilu Palvelu ry ovat lähteneet tekemään yhteistyötä. Yhteiskunnalliset yritykset ovat yksinään pieniä toimijoita, joilla on vähän resursseja. Siksi on tärkeää, että teemme yhteistyötä myös yli toimialojen.

ArvoSeminaari_MikaelaAlback
Mikaela Albäck Luotettava Kauneus Oy:stä oli paikalla verkostoitumassa ja hankkimassa lisätietoa yhteiskunnallisesta yrittämisestä. Hän kokoaa yhteen eri toimialojen verkostoa, joka haluaa yhdessä taistella harmaata taloutta vastaan nostamalla rehellisten palveluyrittäjien profiilia.

ArvoSeminaari_ArtoMononen
Honkalampi-säätiön palvelujohtaja Arto Mononen innostui erityisesti Mikkelin kaupungin hankintaesimerkistä. ”Se, että kunnat hankkisivatkin vaikuttavuutta eivätkä vain tarkkaan rajattuja palveluja, avaa mahdollisuuden innovatiivisiin ratkaisuihin ja hyviin oivalluksiin, joita me Honkalampi-säätiössä haluammekin tuottaa.”

ArvoSeminaari_TiinaKuisma
Palvelukoti Sofian toimitusjohtaja Tiina Kuisma: ”Seminaarissa välittyi ihmisten motivaatio: nyt on aika tuoda yhteiskunnallinen yritystoiminta esiin! Voimme näyttää, että liiketoiminnallakin voi tuottaa yhteistä hyvää. Ihmisiä motivoi eettisyys ja yhteiskunnallinen päämäärä.”

Timo Lindholm, Sitra
Laura Raitio, Diacor
Kimmo Rönkä, Setlementtiasunnot
Soile Kuitunen, Mikkelin kaupunki

Työn arvojen muutos suosii yhteiskunnallisia yrityksiä

Yhä useampi työnhakija arvottaa työtä uudella tavalla ja painottaa sitä mitä työllä saadaan aikaan. Työnantajan arvopohja korostuu. Sen on sovittava yhteen työntekijän oman arvomaailman kanssa. Työssä eivät enää ratkaise pelkät eurot, vaan mielekkyyden ja merkityksellisyyden rooli kasvaa. Kun omaa arvomaailmaa vastaava työ löydetään, ei enää ajatella työtä siilossa suhteessa vapaa-aikaan. Työn ja vapaa-ajan rajat liudentuvat.

Tämä todettiin puheenvuoroissa ensi kertaa järjestetyssä yhteiskunnallisten yritysten seminaarissa Helsingissä 8.12. Yhteiskunnallinen yrittäminen kilpailuetuna -seminaari kokosi lähes sata asiantuntijaa yhteen. Seminaarissa puhuttiin muutoksesta, yhteistyöstä ja hyvinvoinnin tulevaisuudesta. Seminaarin järjestivät yhteistyössä Arvo-liitto, Suomalaisen Työn Liitto ja Reilu Palvelu ry.

Työelämän ja hyvinvoinnin yhteys on selvä, mutta tätä ei edelleenkään nähdä riittävän selvästi. Kapeasti määriteltynä hyvinvointi tiivistyy bruttokansantuotteeseen ja sen kasvattamiseen. Sitran johtaja Timo Lindholmin mukaan tähän tulisi suhtautua yhä suuremmalla kriittisyydellä. Tuottavuuden käsite on liian kapea. Hänen mukaansa myös johtaminen muuttuu perinteisestä tyylistä osallistavammaksi. Tutkimusten mukaan nuoret ihmiset näkevän urapolun useampitasoisena, he haluavat kuulua osaksi jotakin suurempaa.

Talouskasvua kuvaavat tilastotolpat eivät enää veny entiseen malliin. Lindholmin mukaan kasvun pysähtymisestä kärsivät eniten jo nyt heikoimmassa asemassa olevat ihmiset. Tulonsiirtojen mahdollisuudet kapenevat. Tässä tilanteessa yhteiskunnallisten yritysten ja kansalaisyhteiskunnan rooli korostuu.

Diacor terveyspalvelut Oy:n toimitusjohtaja Laura Raitio jatkoi samasta teemasta todeten, ettei yksikään yritys pärjää vain olemalla yhteiskunnallinen yritys. Liiketoimintaosaamisen täytyy olla erinomaista ja kilpailluilla markkinoilla on pärjättävä muiden yritysten kanssa. Yhteiskunnallisessa yrityksessä työllä on suurempi merkitys henkilöstölle. Työstä ollaan ylpeitä ja työantajaan sitoudutaan vahvasti. Tämä ei Raition mukaan kuitenkaan poista haasteita liiketoiminnan onnistumisesta, mutta auttaa siinä.

Tarve yhteiskunnalliseen yritystoimintaan on entistä selvempi. Julkisen sektorin kyky vastata ihmisten tarpeisiin on koetuksella. Tässä tilanteessa tarvitaan lisää ymmärrystä yhteiskunnallisista yrityksistä. Yhteiskunnalliset yritykset tarvitsevat työkaluja vaikutustensa mittaamiseksi ja tulostensa viestimiseen.

Setlementtiasunnot Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Rönkä kertasi tulevaisuuden megatrendejä ja kaupungistumista. Kaupungistumisen muutoksena sinkkujen määrä kasvaa, ja sitä myötä ihmisten yksinäisyys lisääntyy. Setlementtiasunnot Oy toimii yhteiskunnallisten yritysten periaatteiden mukaan. Se tarjoaa yhteisöllistä asumista, joka vähentää asukkaiden yksinäisyyttä sekä kannustaa asukkaita löytämään uusia harrastuksia ja puolia itsestään.

Yksi seminaarin kattavista teemoista oli vaikuttavuus. Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja Soile Kuitusen mukaan julkisen sektorin hankinnat ovat keskeisessä asemassa. Hankkimalla vaikuttavuutta esimerkiksi kunnasta tulee entistä aktiivisempi osallistuja hyvinvoinnin luomisessa.  – Innovatiivisilla vaikuttavuuden hankinnoilla rakennetaan sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaan, Kuitunen summaa.

Lisätiedot:

Toimitusjohtaja Kimmo J Lipponen
040 758 7247, kimmo.lipponen@arvoliitto.fi

Viestintäpäällikkö Jaana Kymäläinen
050 577 2262, jaana.kymalainen@setlementti.fi

www.arvoliitto.fi

Timo Lindholm, Sitra
Laura Raitio, Diacor
Kimmo Rönkä, Setlementtiasunnot
Soile Kuitunen, Mikkelin kaupunki

TIEDOTE: Sote-uudistus uhkaa rapauttaa toimivan osan järjestelmästä

Sote-uudistuksessa on turvattava yhteiskunnallisten yritysten asema erityisosaamisen ja innovatiivisuuden lähteinä.

Suomalaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä on järjestöillä, liitoilla, säätiöillä ja yhteiskunnallisilla yrityksillä ollut perinteisesti vahva ja erinomaisia tuloksia tuottava rooli. Nyt lausuntokierroksella oleva lakiluonnos sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseksi uhkaa tuhota tämän toimivan ja palveluiden käyttäjiä lähellä olevan palvelujen tuotantomallin.

Lausuntokierroksella oleva lakiluonnos sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseksi on perustavoitteiltaan hyvä. Hyvää ovat etenkin järjestämis- ja tuottamisvastuun eriyttäminen sekä järjestämisvastuun antaminen tahoille, joilla on siihen riittävä kantokyky.

Laissa on kuitenkin useita kohtia, joihin Yhteiskunnallisten yritysten liitto Arvo haluaa jatkovalmistelussa kiinnittää huomiota.

Lakiesitys asettaa nykymuodossaan yksityiset palveluntuottajat julkista palveluntuotantoa täydentävään asemaan. Kuitenkin monilla alueilla koskien mm. sosiaalihuoltoa ja erityisiä sairaus- tai vammaryhmiä, yhteiskunnallisten yritysten panos on nykyisellään ratkaisevan tärkeä sekä palvelujen tuottajana että toiminnan kehitystä eteenpäin vievänä innovaatiovoimana. Näiden toimijoiden vahva paikallinen tuntemus, erityisosaaminen ja innovatiivisuus toiminnan kehittäjinä on voitava hyödyntää myös strategisena ja pitkäjänteisenä kumppanuutena sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotannossa.

Tärkeää on myös taata kaikille palvelujen tuottajille tasavertaiset toimintaedellytykset. Tämä koskee etenkin palvelun tuottajien kanssa tehtäviä sopimuksia ja niiden kohtuullisuutta erityisesti sellaisten palveluntuottajien näkökulmasta, jotka toimivat paikallisesti tai ovat kooltaan pieniä. Toimintaa pitää pystyä myös vertailemaan läpinäkyvästi suhteessa tuotantovastuullisen tahon omaan toimintaan. Vertailussa pitää huomioida tuotetun palvelun laatu, kustannukset, vaikuttavuus ja yhteiskunnalliset vaikutukset.

Olemassa olevaa vahva perinnettä ja toimintamallia, jossa järjestöt, liitot, säätiöt ja yhteiskunnalliset yritykset toimivat sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäjinä, innovaattoreina ja tuottajina ei saa sivuuttaa. Toimiva malli on säilytettävä osana uudistusta.

Lisätiedot: Juha-Pekka Halmeenmäki, Arvon hallituksen jäsen, Invalidisäätiön toimitusjohtaja

040 754 1750, juha-pekka.halmeenmaki@invalidisaatio.fi

Yhteiskunnallisten yritysten liitto Arvo ry perustettiin vuonna 2013. Liiton tehtävänä on ajaa yhteiskunnallisten ja arvolähtöisten yritysten tunnettuuden ja arvostuksen lisääntymistä sekä yritystoiminnan edunvalvontaa. Liiton perustajat ovat Lahden Diakoniasäätiö, Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö, ImpactHouse ry, Kierrätysverkko Oy, Rinnekoti-Säätiö, Orton Oy, Somea Oy, Yhteiskunnallisten yritysten tutkimusverkosto ry ja Suomen Setlementtiliitto ry. Arvo on Yleisen Teollisuusliiton jäsen ja kuuluu sitä kautta Elinkeinoelämän keskusliittoon.

Kimmo J. Lipponen Arvo-liiton toimitusjohtajaksi

Arvo tähtää sosiaalisesti ja ekologisesti kestävien yhteiskunnan rakenteiden vahvistamiseen. Se tarjoaa tukea menestyvään liiketoimintaan sellaisille yrityksille, joille taloudellisen voiton maksimointi ei ole itsetarkoitus, vaan raha on väline yhteiskunnallisten päämäärien edistämisessä. Arvo-liiton jäsenyritykset tietävät olevansa vastuussa toiminnastaan paitsi omistajilleen myös ympäröivälle yhteiskunnalle. Ne asettavat itselleen ja toisilleen kunnianhimoiset tavoitteet ja niitä tukevat eettiset säännöt. Arvo on Yleisen Teollisuusliiton jäsen ja kuuluu sitä kautta Elinkeinoelämän keskusliittoon.

Liitolle on tilaus

Moni aikamme ilmiö tukee Arvo-liiton perustamista juuri nyt. Taloudellisen voiton maksimointi, verojen välttely ja työntekijöiden epäoikeudenmukainen kohtelu saavat osakseen entistä kovempaa kritiikkiä. Ihmiset haluavat osoittaa mielipiteitään myös omilla kulutusvalinnoillaan.

Arvo-liiton perustamistyötä on tehty jo syksystä 2013 saakka. Liiton alkuvaiheen toiminnassa on ollut mukana vahvoja ja perinteikkäitä yrityksiä ja yhteisöjä, kuten Helsingin Diakonissalaitos, Linnanmäki ja Orton. Liiton jäsenyritykset ovat yksityisesti omistettuja yrityksiä tai muita yhteisöjä ja ne harjoittavat liiketoimintaa omien arvolähtöisten tavoitteidensa mukaisesti. Ne käyttävät voittojaan ensisijaisesti yhteiskunnallisten päämäärien edistämiseen ja toissijaisesti yrityksen kasvattamiseen.

Lisätietoja:

Toimitusjohtaja Kimmo J. Lipponen, 040 758 7247, kimmo.lipponen@arvoliitto.fi

Hallituksen puheenjohtaja Pentti Lemmetyinen, 0400 961 469, pentti.lemmetyinen@setlementti.fi

www.arvoliitto.fi

Tiedote sekä kuvamateriaalit toimittajille: www.arvoliitto.fi -> medialle


Yhteiskunnallisten yritysten liitto Arvo ry perustettiin vuonna 2013. Liiton perustajat ovat Lahden Diakoniasäätiö, Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö, ImpactHouse ry, Kierrätysverkko Oy, Rinnekoti-Säätiö, Orton Oy, Somea Oy, Yhteiskunnallisten yritysten tutkimusverkosto ry ja Suomen Setlementtiliitto ry. Liiton tehtävänä on ajaa yhteiskunnallisten ja arvolähtöisten yritysten tunnettuuden ja arvostuksen lisääntymistä sekä yritystoiminnan edunvalvontaa. Arvo on Yleisen Teollisuusliiton jäsen ja kuuluu sitä kautta Elinkeinoelämän keskusliittoon. Liiton toimitusjohtaja on Kimmo J. Lipponen. Lisätietoja. www.arvoliitto.fi

Uusi etujärjestö yhteiskunnallisille yrityksille

Yhteiskunnallinen yrittäjyys yleistyy myös Suomessa. Yhteiskunnallisten yritysten ja
yrittämisen etuja ajamaan on perustettu uusi etujärjestö. Arvo auttaa rakentamaan
eettisesti ja taloudellisesti kestävää yritystoimintaa Suomessa. Liitto tulee olemaan
kasvavan yhteiskunnallisen yritystoiminnan vaikuttaja, määrittelijä ja uudistaja. Liiton
toimitusjohtajana aloittaa Kimmo J. Lipponen, jolla on vahva kokemus sekä
järjestökentältä että yritysmaailmasta.

Kun hyvinvointiyhteiskunnan perusteet ovat koetuksella ja talouskasvu matelee,
tarvitaan uusia toimintatapoja. Yhteiskunnalliset yritykset tarjoavat yhden ajankohtaisen
ja tuloksellisen vaihtoehdon. Monissa Euroopan maissa nopeasti kasvava yrittämisen
muoto yleistyy myös Suomessa.

Ei vain rahan takia

Arvo on perustettu edistämään yhteiskunnallisten yritysten ja yhteiskunnallisen
yrittämisen etuja. Liiton tehtävänä on lisätä yhteiskunnallisten ja arvolähtöisten
yritysten tunnettuutta ja arvostusta. Samalla se edistää nykyistä täsmällisempää
määrittelyä sille, mitä yhteiskunnallinen yrittäminen on, mitä termi yhteiskunnallinen
yritys tarkoittaa ja vaatii. Tähän saakka termiä on käytetty Suomessa kirjavasti ja
pahimmillaan harhaanjohtavasti.

Arvo tähtää sosiaalisesti ja ekologisesti kestävien yhteiskunnan rakenteiden
vahvistamiseen. Se tarjoaa tukea menestyvään liiketoimintaan sellaisille yrityksille,
joille taloudellisen voiton maksimointi ei ole itsetarkoitus, vaan raha on väline
yhteiskunnallisten päämäärien edistämisessä. Arvo-liiton jäsenyritykset tietävät
olevansa vastuussa toiminnastaan paitsi omistajilleen myös ympäröivälle yhteiskunnalle.
Ne asettavat itselleen ja toisilleen kunnianhimoiset tavoitteet ja niitä tukevat eettiset
säännöt. Arvo on Yleisen Teollisuusliiton jäsen ja kuuluu sitä kautta Elinkeinoelämän
keskusliittoon.

Liitolle on tilaus

Moni aikamme ilmiö tukee Arvo-liiton perustamista juuri nyt. Taloudellisen voiton
maksimointi, verojen välttely ja työntekijöiden epäoikeudenmukainen kohtelu saavat
osakseen entistä kovempaa kritiikkiä. Ihmiset haluavat osoittaa mielipiteitään myös
omilla kulutusvalinnoillaan.

Arvo-liiton perustamistyötä on tehty jo syksystä 2013 saakka. Liiton alkuvaiheen
toiminnassa on ollut mukana vahvoja ja perinteikkäitä yrityksiä ja yhteisöjä, kuten
Helsingin Diakonissalaitos, Linnanmäki ja Orton. Liiton jäsenyritykset ovat yksityisesti
omistettuja yrityksiä tai muita yhteisöjä ja ne harjoittavat liiketoimintaa omien
arvolähtöisten tavoitteidensa mukaisesti. Ne käyttävät voittojaan ensisijaisesti
yhteiskunnallisten päämäärien edistämiseen ja toissijaisesti yrityksen kasvattamiseen.

Liiton johtoon yritys- ja järjestömaailman kokemusta

Liiton toimitusjohtajaksi on valittu 1.9. alkaen LitM, MBA Kimmo J. Lipponen.
Lipponen on aiemmin toiminut muun muassa Suomen Palloliiton toimitusjohtajana ja
Nokian yhteiskuntavastuuohjelmien vetäjänä. ”Yhteiskunnalliselle yrittämiselle ja
Arvo-liitolle on Suomessa juuri nyt vahva tilaus. Vaikeina aikoina tarvitaan uusia
avauksia ja raja-aitojen ylittämistä. Sekä yritysmaailman että järjestökentän syvällinen
tuntemus puolsi Kimmo J. Lipposen valintaa liiton toimitusjohtajaksi”, Arvo-liiton
puheenjohtaja ja Suomen Setlementtiliitto ry:n toimitusjohtaja Pentti Lemmetyinen
sanoo.

”Arvo tulee olemaan kasvavan yhteiskunnallisen yritystoiminnan tunnustettu vaikuttaja
ja uudistaja elinkeinoelämässä. Haluamme auttaa jäseniämme yhteiskunnallisen
vaikuttavuuden ja tuloksellisen liiketoiminnan yhdistämisessä. Vaikutamme alan
itsesäätelyyn, lainsäädäntöön, kirkastamme yhteiskunnallisten yritysten imagoa ja
johdamme niihin liittyvää keskustelua sekä edistämme aiheeseen liittyvää tutkimusta”,
tuore toimitusjohtaja Lipponen summaa.

Lisätietoja:

Toimitusjohtaja Kimmo J. Lipponen, 040 758 7247, kimmo.lipponen@arvoliitto.fi

Hallituksen puheenjohtaja Pentti Lemmetyinen, 0400 961 469, pentti.lemmetyinen@setlementti.fi

www.arvoliitto.fi

Tiedote sekä kuvamateriaalit toimittajille: www.arvoliitto.fi -> medialle


Yhteiskunnallisten yritysten liitto Arvo ry perustettiin vuonna 2013. Liiton perustajat ovat
Lahden Diakoniasäätiö, Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö, ImpactHouse ry, Kierrätysverkko
Oy, Rinnekoti-Säätiö, Orton Oy, Somea Oy, Yhteiskunnallisten yritysten tutkimusverkosto ry ja
Suomen Setlementtiliitto ry. Liiton tehtävänä on ajaa yhteiskunnallisten ja arvolähtöisten
yritysten tunnettuuden ja arvostuksen lisääntymistä sekä yritystoiminnan edunvalvontaa. Arvo
on Yleisen Teollisuusliiton jäsen ja kuuluu sitä kautta Elinkeinoelämän keskusliittoon. Liiton
toimitusjohtaja on Kimmo J. Lipponen. Lisätietoja. www.arvoliitto.fi

Uusi edunvalvoja yhteiskunnallisille yrityksille

Yhdeksän yhteiskunnallista yritystä on perustanut uuden liiton, jonka tehtävänä on ajaa yhteiskunnallisten ja arvolähtöisten yritystentunnettuuden ja arvostuksen lisääntymistä sekä yritystoiminnan edunvalvontaa.

Perustajajäsenet ovat Lahden Diakoniasäätiö, Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö, ImpactHouse ry, Kierrätysverkko Oy, Rinnekoti-Säätiö, Sairaala Orton Oy, Kuntoutus Orton Oy, Somea Oy, Yhteiskunnallisten yritysten tutkimusverkosto FinSERN ry ja Suomen Setlementtiliitto ry.

Lisätiedot:
Hallituksen puheenjohtaja Pentti Lemmetyinen
Puhelin: 0400 961 469
Sähköposti: pentti.lemmetyinen@setlementti.fi