Työn arvojen muutos suosii yhteiskunnallisia yrityksiä

Yhä useampi työnhakija arvottaa työtä uudella tavalla ja painottaa sitä mitä työllä saadaan aikaan.

Yhä useampi työnhakija arvottaa työtä uudella tavalla ja painottaa sitä mitä työllä saadaan aikaan. Työnantajan arvopohja korostuu. Sen on sovittava yhteen työntekijän oman arvomaailman kanssa. Työssä eivät enää ratkaise pelkät eurot, vaan mielekkyyden ja merkityksellisyyden rooli kasvaa. Kun omaa arvomaailmaa vastaava työ löydetään, ei enää ajatella työtä siilossa suhteessa vapaa-aikaan. Työn ja vapaa-ajan rajat liudentuvat.

Tämä todettiin puheenvuoroissa ensi kertaa järjestetyssä yhteiskunnallisten yritysten seminaarissa Helsingissä 8.12. Yhteiskunnallinen yrittäminen kilpailuetuna -seminaari kokosi lähes sata asiantuntijaa yhteen. Seminaarissa puhuttiin muutoksesta, yhteistyöstä ja hyvinvoinnin tulevaisuudesta. Seminaarin järjestivät yhteistyössä Arvo-liitto, Suomalaisen Työn Liitto ja Reilu Palvelu ry.

Työelämän ja hyvinvoinnin yhteys on selvä, mutta tätä ei edelleenkään nähdä riittävän selvästi. Kapeasti määriteltynä hyvinvointi tiivistyy bruttokansantuotteeseen ja sen kasvattamiseen. Sitran johtaja Timo Lindholmin mukaan tähän tulisi suhtautua yhä suuremmalla kriittisyydellä. Tuottavuuden käsite on liian kapea. Hänen mukaansa myös johtaminen muuttuu perinteisestä tyylistä osallistavammaksi. Tutkimusten mukaan nuoret ihmiset näkevän urapolun useampitasoisena, he haluavat kuulua osaksi jotakin suurempaa.

Talouskasvua kuvaavat tilastotolpat eivät enää veny entiseen malliin. Lindholmin mukaan kasvun pysähtymisestä kärsivät eniten jo nyt heikoimmassa asemassa olevat ihmiset. Tulonsiirtojen mahdollisuudet kapenevat. Tässä tilanteessa yhteiskunnallisten yritysten ja kansalaisyhteiskunnan rooli korostuu.

Diacor terveyspalvelut Oy:n toimitusjohtaja Laura Raitio jatkoi samasta teemasta todeten, ettei yksikään yritys pärjää vain olemalla yhteiskunnallinen yritys. Liiketoimintaosaamisen täytyy olla erinomaista ja kilpailluilla markkinoilla on pärjättävä muiden yritysten kanssa. Yhteiskunnallisessa yrityksessä työllä on suurempi merkitys henkilöstölle. Työstä ollaan ylpeitä ja työantajaan sitoudutaan vahvasti. Tämä ei Raition mukaan kuitenkaan poista haasteita liiketoiminnan onnistumisesta, mutta auttaa siinä.

Tarve yhteiskunnalliseen yritystoimintaan on entistä selvempi. Julkisen sektorin kyky vastata ihmisten tarpeisiin on koetuksella. Tässä tilanteessa tarvitaan lisää ymmärrystä yhteiskunnallisista yrityksistä. Yhteiskunnalliset yritykset tarvitsevat työkaluja vaikutustensa mittaamiseksi ja tulostensa viestimiseen.

Setlementtiasunnot Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Rönkä kertasi tulevaisuuden megatrendejä ja kaupungistumista. Kaupungistumisen muutoksena sinkkujen määrä kasvaa, ja sitä myötä ihmisten yksinäisyys lisääntyy. Setlementtiasunnot Oy toimii yhteiskunnallisten yritysten periaatteiden mukaan. Se tarjoaa yhteisöllistä asumista, joka vähentää asukkaiden yksinäisyyttä sekä kannustaa asukkaita löytämään uusia harrastuksia ja puolia itsestään.

Yksi seminaarin kattavista teemoista oli vaikuttavuus. Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja Soile Kuitusen mukaan julkisen sektorin hankinnat ovat keskeisessä asemassa. Hankkimalla vaikuttavuutta esimerkiksi kunnasta tulee entistä aktiivisempi osallistuja hyvinvoinnin luomisessa.  – Innovatiivisilla vaikuttavuuden hankinnoilla rakennetaan sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaan, Kuitunen summaa.

Lisätiedot:

Toimitusjohtaja Kimmo J Lipponen
040 758 7247, kimmo.lipponen@arvoliitto.fi

Viestintäpäällikkö Jaana Kymäläinen
050 577 2262, jaana.kymalainen@setlementti.fi

www.arvoliitto.fi

Timo Lindholm, Sitra
Laura Raitio, Diacor
Kimmo Rönkä, Setlementtiasunnot
Soile Kuitunen, Mikkelin kaupunki