Yhteiskunnalliset innovaatiot syntyvät asiakkaan ymmärtämisestä ja aidosta kuulemista

Elämme Suomessa vaihetta, joka pakottaa yhteiskuntaamme uudistumaan. Tarvitaan uusia toimintatapoja, joilla yhteiskunnallisia haasteita, esimerkiksi ikääntymistä ja nuorten syrjäytymistä, voidaan ratkaista kestävästi. Tarvitaan yhteiskunnallisia innovaatioita.

Elämme Suomessa vaihetta, joka pakottaa yhteiskuntaamme uudistumaan. Ikääntyminen, nuorten syrjäytyminen ja sosiaali- ja terveyssektorin uudistamispaineet sekä lisääntynyt maahanmuutto herättävät paljon kysymyksiä, joihin tarvitaan vastauksia. Erityisesti tarvitaan uusia toimintatapoja, joilla näitä yhteiskunnallisia ongelmia voidaan ratkaista kestävästi. Tarvitaan yhteiskunnallisia innovaatioita. EETTI & INNO -tutkimushanke osoitti, että yhteiskunnalliset yritykset tekevät niitä kolmella eri tasolla.

Yhteiskunnallisten innovaatioiden käsite on Suomessa melko uusi. Kun meillä puhutaan innovaatioista, tarkoitetaan lähes aina pelkästään teknologisia tai kaupallisia innovaatioita. Mutta niitäkin enemmän yhteiskuntamme kaipaa nyt uusia tapoja, prosesseja, tuotteita tai palveluita, joilla ratkaistaan yhteiskunnan keskeisiä ongelmia. Yksi tunnettu suomalainen innovaatio, joka on taas viime aikoina saanut huomiota kansainvälisestikin, on äitiyspakkaus, vuodelta 1937.

“Suomessa osataan tehdä yhteiskunnallisia innovaatioita. Ne kiinnostavat ulkomaita myöden.”

Viime vuosina suomalaiset yhteiskunnalliset yritykset ovat onnistuneet kehittämään innovaatioita, joista on kiinnostuttu myös kansainvälisesti. Esimerkiksi Asunto ensin -malli on herättänyt laajasti mielenkiintoa. Malli on yksinkertainen. Asunnoton ihminen, joka tarvitsee kodin, saa oman kohtuuhintaisen vuokra-asunnon ilman ehtoja. Kun ihminen on saanut katon päänsä päälle, hänen on helpompi keskittyä laittamaan muukin elämänsä kuntoon, esimerkiksi yrittää eroon päihteistä tai löytää työpaikka.

Mallia kehittäneellä Y-Säätiöllä on ympäri Suomea yli 16 000 asuntoa. Niistä noin 6 500 on tarkoitettu asunnottomille tai asunnottomuusuhan alla oleville ja muille erityisryhmille, joiden on muuten vaikea saada asuntoa. Y-Säätiön yhteiskunnallinen innovaatio on omalta osaltaan mahdollistanut sen, että Suomi on ainoa Euroopan maa, jossa asunnottomuus on vähentynyt.

Toinen yhteiskunnallinen innovaatio, Sukupolvienkortteli, on myös herättänyt laajasti kiinnostusta muualla Euroopassa. Tämä Helsingin Jätkäsaareen vuosi sitten valmistunut kortteli on ainutlaatuinen monisukupolviasumisen malli. Sen kehittivät yhdessä Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö (Hoas), Setlementtiasunnot Oy ja Asuntosäätiö. (Hoas ja Setlementtiasunnot ovat ARVO ry:n jäsenyrityksiä.)

Sukupolvienkorttelissa on samassa korttelissa Ara-vuokra-asuntoja, opiskelija-asuntoja ja hintasäänneltyjä hitas-omistusasuntoja. Korttelin konsepti korostaa yhteisöllisyyttä ja edustaa uutta ajattelua Suomessa. Korttelissa toteutetaan ajatusta laajennetusta kodista, ja asukas voi hyödyntää kattavia yhteisiä tiloja, kuten pesulaa, aulan kahvilaa ja oleskelutiloja sekä kuntopolkunakin toimivaa sisäkatua. Talossa toimii koordinaattori, joka järjestää yhteistä tekemistä kuten kerhotoimintaa, ja huolehtii asukkaiden hyvinvoinnista. Sukupolvienkortteli toimii kuin kyläyhteisö keskellä kaupunkia. Se sai Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Aran ensimmäisen Vuoden Parhaat Ara-neliöt-tunnustuspalkinnon.

Innovaatioita syntyy 3 tasolla

Esimerkit kertovat siitä, että Suomessa osataan tehdä yhteiskunnallisia innovaatioita. Suomalaisissa (yhteiskunnallisissa) yrityksissä luodaan uusia toimintamalleja ja palveluita, jotka tuottavat vaikuttava ratkaisuja yhteiskunnan ongelmiin. Tämä kävi ilmi myös EETTI & INNO –tutkimushankkeessa, jonka yhtenä tavoitteena on selvittää, kuinka yhteiskunnalliset innovaatiot, eli uudet ratkaisumallit, syntyvät yhteiskunnallisissa yrityksissä. Tavoitteena oli löytää tekijöitä, joiden avulla muutkin kuin yhteiskunnalliset yritykset voisivat tuottaa Suomeen innovaatioita, eli kestäviä ratkaisuja kipeästi kaivattuihin uudistuksiin.

“Aito kiinnostus asiakkaan elämäntilanteen parantamisesta antaa yhteiskunnallisille yrityksille rohkeutta etsiä jatkuvasti parempi toimintamalleja.”

Tutkimus osoitti, että tutkitut 8 yhteiskunnallista yritystä luovat uutta kolmella eri tasolla: ne synnyttävät arjen innovaatioita, kumppanuusinnovaatioita ja strategisia innovaatioita. Ne kumpuavat siitä, että yritysten henkilökunta on hyvin motivoitunut kehittämään yrityksen palveluita, jotta ne vastaisivat entistä paremmin asiakkaiden tarpeisiin ja oikeasti edistäisivät asiakkaiden hyvinvointia. Aito kiinnostus asiakkaan elämäntilanteen parantamiseen antaa niille rohkeutta etsiä jatkuvasti uusia, entistä toimivampia toimintamalleja.

Arjen innovaatiot ovat tekoja, joilla ratkaistaan asiakkaan elämän päivittäisiä ongelmia. Innovaatio voi olla malli, jolla asiakas esimerkiksi oppii tunnetaitoja päivittäisestä elämästä selviytymiseen, tai yövuoroihin osallistuva koira, jonka silittely rauhoittaa levottoman muistisairaan.

Kumppanuusinnovaatiot syntyvät, kun eri toimijat, esimerkiksi organisaation eri yksiköistä, tunnistavat tietyn tarpeen ja lähtevät sitten yhdessä etsimään siihen ratkaisua.

Strateginen innovaatio on malli, jolla ratkaistaan laajasti, monen eri toimijan yhteisvoimin yhteiskunnan ongelmia. Kirjoituksessa aiemmin mainitut Asunto ensin -malli ja Sukupolvienkortteli ovat niistä hyviä esimerkkejä.

Asiakkaat mukaan palveluiden suunnitteluun

Jotta Suomessa syntyisi enemmän yhteiskunnallisia innovaatioita, eri sektoreiden toimijoilta vaaditaan kykyä tuottaa palveluita ja toimintamalleja, joilla saadaan aikaan vaikuttavia lopputuloksia. Se vaatii asiakkaan elämäntilanteen ymmärtämistä ja aitoa halua parantaa sitä, ja tähän tarvitaan asiakkaan kuulemista ja sitä, että asiakas otetaan mukaan myös palveluiden suunnitteluun.

Asiakkaan kuuleminen ja aito kiinnostus hänestä ja hänen elämäntilanteensa parantamisesta ei tietenkään onnistu, jos palvelutuotannossa tuijotetaan vain halvinta hintaa. Jos yhteiskuntamme ei ole valmis panostamaan oikeasti laadukkaisiin palveluihin, yhteisten ongelmiemme määrä ei suinkaan vähene vaan kasvaa kasvamistaan.

Kirjoitus on mukailtu Kalevassa huhtikuussa 2018 julkaistusta Soilikki Viljasen Vieraskynä-kirjoituksesta.

Kirjoitus on kolmas ja viimeinen osa blogisarjaa, jossa esitellään EETTI & INNO -hankkeen tutkimustuloksia ja tutkimuksessa löydettyjä yhteiskunnallisten yritysten vahvuuksia. Aiemmat sarjaan kuuluvat blogaukset julkaistiin 31. toukokuuta ja 7. kesäkuuta.

Tutustu teemaan syvemmin lukemalla tiivistelmä Yhteiskunnallisen yrityksen 7 vahvuutta.

Tutustu yhteiskunnallisten yritysten työhön ja yhteiskunnallisiin päämääriin täällä.